Parviäly Vol1 No 25 – Maljassa viime kauden uusinta

08.09.2026, 08:06

Parviäly seurasi suurella mielenkiinnolla menneen viikonlopun semifinaaliotteluita. Oli jännää ja sitten oli brutaalia teurastamista.

Finalistit ovat siis selvillä ja ensimmäistä kertaa 2020-luvulla samat joukkueet ovat toista kertaa putkeen maljassa.

Kuopiossa nähtiin tiukka pleijarivääntö missä Crocot olivat lopulta maalin verran parempia.

Steelers onnistui erinomaisesti pelisuunnitelmassaan pitäen Crocot kaukana omasta maalistaan, sekä puolustaen hyvin.

Ottelun ratkaisuksi muodostui Crocojen red zone -puolustus, kuopiolaiset olivat lähellä maalia useammin ja pääsivät jatkuvasti aloittamaan hyökkäysvuorot puolen kentän tuntumasta, mutta keinot loppuivat maalin lähestyessä.

Tässä näkyi varmasti Joshua Mackin puuttuminen eniten. Puhdas voima ei enää riittänyt, vaan nopeudelle speed optionin muodossa olisi löytynyt käyttöä.

Steelers kyllä onnistui pisteiden teossa, mutta ei saanut kuin kenttämaaleja aikaiseksi. Yhdenkin fieldgoalin muuttuminen teedeksi olisi voinut kääntää ottelun Steelersille.

Crocojen tasoituksen jälkeen Steelersiltä tuntui usko loppuvan, varsinkin kuuppa Slade Jarman  pakotti palloa paikkoihin, mihin ei noissa tilanteissa heitetä. Seurauksena olikin sitten kaksi lopun syötönkatkoa,

ArttuTapolan poimimaan interiin päätynyt peli ei kyllä kutsunakaan mennyt ihan nappiin, nimittäin kolme pistettä tästä drivesta olisi ollut kovaa valuuttaa.

Crocojen osalta hyökkäys näytti edelleen yksinkertaiselta ja Parviälyn lisäksi varmasti moni muukin mietti miksi juuri Pekkarista yritettiin jatkuvasti haastaa, varsinkin tärkeillä downeilla.

Lopulta siinä kerran onnistuttiin Aleksi Peltokankaan toimesta kertaalleen, mutta aika monesti piti pallosta luopua ennen tuo toimi.

Porvoossa piti myös pelattavan tiukkaa pleijarivääntöä, mutta nähtiin kukon teurastus. Sulkia sinkoili sinne tänne heti alusta lähtien. Eikä se kyniminen loppunut ensimmäisiin kahteen minuuttiin.

Butchers tyrmäsi Roostersin parissa minuutissa, ensin maali ja päälle fumble kickoffissa, niin siinä sitä sitten lysähti hartiat kasaan lähes koko Roostersin joukkueelta, eikä se selkä suoristunut koko päivänä.

Ne optiset harhat hyökkäyksen parantumisesta koutsin vaihdon jälkeen, Ambron tilastot,  jenkkirissu Edmundsin pelin löytyminen loppukaudesta olivat kaikki kuitenkin vain vaatimattomien vastustajien luomaa illuusiota.

Roosters oli sarjassa yksin omalla saarellaan, parempi kuin häntäpään kolmikko, mutta selvästi heikompi kuin mitalikolmikko, kyseessä oli toinen syksy putkeen kun Roosters romahtaa syksyllä täysin. 

Roostersin materiaali kyllä haastaa muut pleijarijengit, mutta korvaan särähti päävalmentaja Lasse Voipion kommentit ottelun alkuhaastattelussa. Hänen mukaansa he eivät talvella saaneet joukkuetreenejä vedettyä. Pitäisi myös kysyä ovatko kaikki mukana sillä asenteella mitä mestaruuteen vaaditaan?

Puhutaan ihan joukkueen ja staffin kasaamisesta talviharjoitteluun.

Aika paljon huteja tuli import-pelaajissa ja koutseissa, oliko näissä se taustatyö sittenkään tehty vaadittavalla tasolla?

Tai mikäli pelaajan päällimmäinen syy signaamiseen vasta keväällä liittyy talviharjoittelun välttämiseen, niin pitää kysyä onko tällaisesta pelaajasta loppuviimein apua syksyn kovissa peleissä?

No, noita juttuja on Stadissa on talvi aikaa miettiä.

Finaali:

Crocot on viidettä kertaa putkeen finaalissa ja mikä erikoista, neljä näistä paikoista haettu semifinaalivoitoilla vieraskentältä. Ai niin ja kolme kertaa peräkkäin Steelersistä.

Neljässä edellisessä finaalissa Crocot on joka vuosi valunut kauemmas voitosta, mutta tämän vuoden joukkue kyllä selvästi parempi ja tasapainoisempi kuin viime vuonna.

Vastushan on tänäkin vuonna toki kivikova, mutta Butchers ei kuitenkaan ole viime vuoden tasoinen.  Silti porvoolaiset lähtevät edelleen selvänä ennakkosuosikkina harrastamaan finaalin pelaamista Töölössä.

Avainasemassa on Crocojen hyökkäys ja sen koordinointi. Mikäli takataskusta ei löydy keskushyökkääjälle kuin kaksi juoksupeliä, sekä muutama suosikki heittopeli, niin finaalista tulee scramblaava CJ Fowler vs. Butchers D matchup.

Tässäkin hommassa kuuppa Fowler pärjäsi ensimmäisessä pelissä, mutta mitä useammin pelataan vastakkain, niin sitä paremmin puolustukset yleensä nämä tunnistavat ja pitävät liikkuvat kuupat ruodussa.

Perus inside/outside zone ei siis enää välttämättä riitä ja mikäli Arttu Blomqvist ei pelaa, niin Crocojen tulisi räätälöidä Maurico Porchalle omia hänen vahvuuksiin perustuvia juoksupelejä, sekä sitä kautta avata myös heittoa.

Charlie Ovie tunnetaan nimenomaan ”scouttivalmentajana” jonka pelilliset liikkeet ottelun aikana ovat vähäiset, joten kaikki uusi myös tätä taustaa vasten tervetullutta.

Crocojen puolustus tulee varmasti antamaan voittoon tarvittavat mahdollisuudet, mutta mikäli hyökkäys lähtee rullaamaan vasta toisella puoliajalla, se voi olla jo myöhäistä.

Butchersin puolella puolustus on pleijareissa jälleen ollut voittava puolustus, siitä tuskin jää malja kiinni.

Hyökkäyksessä kuuppa Isomista näki heti ensimmäisistä downeista lähtien hänen haluavan ratkaista ottelun ja mieluummin jaloillaan.

Tämä varmasti niitä asioita mitä Crocojen puolella myös toivotaan, sillä mikäli omat jalat eivät ole kantaneet, niin heittokin mennyt pakottamiseksi ja virheherkkyys merkittävästi kasvanut.

Tämä on ehdottomasti myös niitä ottelun mielenkiintoisimpia seurattavia kohteita, jättääkö coach Hill Isomille juoksukäytäviä täyttääkseen ne stunteilla.

Luvassa on todennäköisesti tiukka finaali, missä pisteet saattavat olla yllättävän tiukilla.

Parviäly veikkaa Vaahteramaljan lopputuloksesta ylläriä ja Crocojen 26-21 -voittoa.