Parviäly Vol 1 No24 – Kausi kentän ulkopuolella

04.09.2026, 15:58

Aika katsastella miltä kausi 2026 näytti kentän ulkopuolella. Parviäly ruotii hieman meidän järjestelmiämme ja sisäänrakennettua tekemättömyyden kulttuuria, sekä tietysti kertoo myös miltä asioiden pitäisi näyttää.

Sarjaohjelma

Seitsemällä joukkueella 10 ottelun sarjan pelaaminen Wolvojen luovuttamisen jälkeen:

Voidaan sanoa ratkaisun olleen onnistunut ja tämmöinen pitäisi lukita myös tuleviin järjestelmiin.

Vaikka nämä ohjelmat olivat eriarvoisia ja tutkittaessa joukkueiden otteluohjelman vahvuuksia, niin mitään ratkaisevaa hyötyä ei kukaan helpommasta ohjelmasta saanut.

Yhden joukkueen luopuminen on jo oire ja nykyisillä rosteri-, tuomari-, sekä harrastajapohjalla pitäisi ottelumäärä olla tuo maksimissaan se 10 riippumatta joukkuemääristä.

Jenkit

Liigassa nähtiin hyvin todennäköisesti ennätysmäärä jenkkejä johtuen suuresta vaihtuvuudesta. Sitä paitsi Parviälyn mielestä viiden kiintiöjenkin määrä on muutenkin aivan liian suuri.

Migrin kiristyneet säädökset tuottavat seuroille lisäkuluja ja valtavasti työsarkaa, eikä jenkeistä saatu hyöty kyllä komppaa tätä asetelmaa.

Varsinkin tämä pykälä mikä myytiin yleisölle ja isolle osalle seuroistakin alunperin ”hyökkäyslinjamiessääntönä” joutaa nopeasti romukoppaan. Siinä vaiheessa, kun säännön nojalla alettiin tuomaan pelinrakentajia sisään, pykälien laatijat ovat totaalisen epäonnistuneet mahdollistaessaan tällaisen kikkailun.

Siirrot

Tulospalvelusta löytyy vihdoin kaikki siirrot, eli on menty valtavasti eteenpäin. Nämä siirrot kun saataisiin vielä aikajanalliseksi, niin seuraaminen helpottuisi huomattavasti.

Parviäly veikkaa SAJL:n olevan ainoa lajiliitto, missä voi voittaa useita eritasoisia sarjoja.

Käytännössä olisi mahdollista voittaa samalla joukkueella, ensin Spagettimalja ja myöhemmin Vaahteramalja samana vuonna.

Miksi meillä on eritasoisia sarjoja, jos niissä loppujen lopuksi pelaa samat pelaajat?

Mikäli resurssit riittävät ylemmäs, niin sitten pelataan siellä ylempänä. Parviäly näkee runkosarjan viimeisen kierroksen olevan paikka, missä lukitaan vastaus millä tasolla haluaa pelata.

Parviälyn mielestä siirtoraja pitäisi olla sen mukaan, ettei tämmöinen kikkailu olisi edes mahdollista.

EU-status

Todella erikoista huomata, että eri sarjatasoilla on erilainen käytäntö EU-statusten kanssa.

Puhdas jenkki voi divarissa pelata EU-statuksella, mutta sama jenkki ei voikaan pelata samalla statuksella liigassa???

Säännöt statuksen saamiseen ovat molemmissa täysin identtiset, joten ilmeisesti statuksia ei myönnä sama taho.

Mikäli nämä ovat jonkun yksittäisen henkilön hyväksynnän takana, niin nyt pitäisi a.s.a.p. muuttaa statuksen määrittäminen liitohallituksen hyväksymäksi, näitä nyt tuskin enää montaa vuodessa.

Sitten nämä suojatut pelaajat 😡

”Seura voi Vaahteraliigassa nimetä kuusi (6) ja 1-divisioonassa kolme (3) pelaajaa suojalistalle”

Miksi tämmöinen järjestelmä yleensä on ja miksi nämä ”suojatut” ja niiden vaihdot eivät näy tulospalvelussa tai yleensä missään?

Tässä kohtaa herää kysymys kenelle tätä tehdään?

Parviäly tiedusteli jo kesällä miten nämä yleensä hoidetaan ja järjestelmähän on niin mahtavan avoin ja nykyaikainen, että Parviälyltä tippuu sille kyllä kaikki sertifikaatit.

Joukkueet mailaavat sarjapäällikölle 6 kpl suojattuja pelaajia, näistä moni sellaisia joilla ei ole käytännössä liigatasolle mitään asiaa. Sarjapäällikkö taas lähettää ne kaikille joukkueille. Toki voi tulla saatesanoilla ”ei välttämättä lopulliset”.

Suojatun vaihto tapahtuu ilmoittamalla sarjapäällikölle, joka taas ei ilmoittele niitä kenellekään tai päivittele mihinkään järjestelmään.

Siinä seurat tai fanit sitten odottelevat kokkareita ja miettivät vielä pelipäivänäkin tulikohan siirretty pelaaja suojatun tilalle ja mahtaako pelata heitä vastaan.

Mikäli Parviäly on oikein ymmärtänyt, niin kaudesta 2026 seurat tietävät tasan omat suojattujen vaihtonsa, kaikki liigassa tapahtuneet vaihdot tietää koko liitossa yksi henkilö.

Meillä on Vaahteraliigassa pelillisesti tänä vuonna tuote kunnossa, mutta mikäli lajille joskus halutaan laajempaa fanipohjaa tai sitä halutaan nostaa vedonlyönnin kohteeksi, läpinäkyvyys ja avoimuus ovat ensimmäiset erittäin olennaiset askeleet.

Tämmöinen sisäpiirin puuhastelu, missä meitä katsojia aliarvioidaan ajattelemalla, ettei heidän tarvitse näistä tietää, on pakko olla tiensä päässä.

Joka ikinen siirto, suojatut pelaajat, EU-statukset pitäisi olla yhden klikin takana kaikkien luettavissa.

Näihin voi lisätä joukkueiden osalta lisätä otteluiden kokoonpanot ja niiden muutokset.  Tilanteet missä pelipäivän kokoonpanosta löytyvä jenkki on jo koneessa kotia kohti, tai leikkausjonossa oleva pelaaja löytyy sieltä, on kyllä tiedotuksen irvikuva.

Mikäli näillä kuvitellaan jotain hyötyä saavutettavan, niin se amatöörimäinen kuva mikä ulospäin annetaan syö kyllä kaiken hyödyn.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen, otteluennakoiden tekemisen kiinnostavuus, spekulaatiot muuttuneiden kokkarien osalta tai vedonlyöntitoimistojen kiinnostus laskevat kuin lehmän häntä, jos ei edes ihan perusasioita viitsitä tehdä kunnolla.