Aikamoinen kyykytys

08.07.2018, 20:22

Crocodiles – Royals 37-12 (24-6)

Pohjalaisjoukkueiden välienselvittely, joka on Botnia Bowliksikin ristitty, pelattiin kesäisen lauantaiehtoon kunniaksi erinomaisen viihtyisissä olosuhteissa, kauniissa säässä ja sopivien jännitteiden ympäröimänä.

Sangen hanakasti on Seinäjoen rannikkosataman suunnasta viskottu enemmän tai vähemmän kuninkaallisia pilkkakirveitä Seinäjoen suuntaan. Tässäkin kohtaa kannattaa ehkä pitää mielessä vanhan ajan sananlasku ”pata kattilaa soimaa” ja keskittyä jatkossakin ihan omien hommien hoitamiseen parhaalla mahdollisella tavalla.

Niin on yritetty tehdä Crocodilesissa, mutta aina ei ole siinä onnistuttu. Usein on ollut pakko myöntää, että pieleen meni, mutta se on varmaa, että töitä tullaan jatkossakin tekemään tässä organisaatiossa. Aivan erityisesti juniorityötä ja silloin voidaan iloita vaikkapa Jaska Värisen kaltaisen pelaajan loistavasta esityksestä hänen oltuaan kentän eittämättömiä hahmoja tässäkin paikallisottelussa. Tai vaikkapa 18-vuotiaan Seidou Jallow’n loistavasta noususta edustukseen. Ai niin, oma kasvatti muuten hänkin.

Itse pelissä oli jännitystä suurin piirtein yhden neljänneksen verran. Sen jälkeen kotijoukkue vei ja kuninkaalliset lähinnä olivat vastaanottavana osapuolena. Lähtökohtiin nähden ottelu oli oikeasti merkillisen yksipuolinen näytös.

Kumpikin joukkue onnistui ensimmäisellä hyökkäysvuorollaan pisteiden tekemisessä. Ensin hyökkäsi Crocodiles, joka eteni vahvasti päätyyn saakka. Ei se varmasti enää kenellekään isompi yllätys ollut, että touchdownin teki Christian Powell. Mies nappasi kiinni todella erinomaiseen vireeseen päässeen pelinrakentaja Jonathan Bakerin heiton ja sen jälkeen nähtiin sitten melkoinen kikkapelien isä, äiti, kummitäti ja –setä kun lisäpistettä ryhdyttiin suorittamaan.

Royals blokkasi Jonathon Moorehousen potkun, mutta Jukka-Pekka Ristolainen nappasi pallon kiinni ja toimitti sen maalialueelle. Tuomariston näkemyksen mukaan homma meni jukelittoman paksun sääntökirjan pykälien sallimissa rajoissa ja numerot olivat 8-0.

Royals vastasi vahvasti. Jenkkikeskushyökkääjä Justin Williams oli liian liukas edeten erittäin vahvasti ja lopulta pelinrakentaja Isaac Fisher löysi ex-krokotiili Stacey Thomasin heitolla, joka tuotti kavennuksen. Lisäpistesuoritus epäonnistui ja näin oltiin poikkeuksellisissa numeroissa, 8-6 kotijoukkueelle ensimmäisenneljänneksen jälkeen.

Toisella neljänneksellä Crocodiles ehti tehdä kolme kertaa touchdownin. Joka kerta jostakin lensi keltainen nenäliina, eli pohjalaisittain nästyyki. Voisi kyllä sanoa, että nyt kannattaa ihan oikeasti kaikkien joilla on Ruutu+ käydä katsomassa, että menikö se nyt ihan noin niin kuin tuubiin. No, ei se mennyt. Siis kotijoukkueen kannalta. Toisaalta Jonathon Moorehouse pisti pallon lopulta sitten haarukkaan kenttämaalin merkiksi ja oltiin numeroissa 11-6. Kohtalaisen ihmeelliset jefunumerot muuten.

On tietenkin sivullisena vaikea sanoa, mitä kaikkea liikkuu valmennuksen tai pelaajien päässä ottelun aikana tai jossakin tietyssä tilanteessa. Olivatko ne ohjeet sitten oikeat kun Moorehousen kickoff-potku painui päätyyn saakka Royalsin palauttajien öllistellessä, että mitä tehdä.

No, hyökkäysvuoro tuotti vain Steeven Tresfieldin lentopotkun, jonka jälkeen orastava nöyryytys sai vauhtia. Pelinrakentaja Jonathan Baker nimittäin pisti ensimmäisellä snäpillä pallon ilmaan, kohteena Christian Powell ja lopputulos oli… 66 jaardin heittosiivu touchdowniksi. Oltiin numeroissa 18-6.

Taas tullaan siihen, että niin pelaat kuin treenaat. Niin pelaat kuin keskityt. Vieraiden Denny Johnin huolimaton pallonsuojelu maksoi palautuspotkussa rähmäyksen, jonka nappasi näppeihinsä ottelun sankareihin kuulunut Jaska Värinen. Crocodiles sai pallon haltuunsa vieraiden 30 jaardin viivalta ja heti ensimmäisellä heitollaan Jonathan Baker paikallisti vaasalaisen seuraväen tusinajampaksi nimeämän laitahyökkääjän, Patrick Wilsonin. Noh, lopputulos oli TD. Viidestä kopista neljä touchdownia on hiukan enemmän kuin tusinajampat tekevät. Tulivat he sitten Vaasasta tai Seinäjoelta. Ja kappas oltiin numeroissa 24-6. Näissä lukemissa mentiin myös tauolle.

Puoliajan jälkeen Royals otti pallon vastaan, mutta sen hyökkäys ei lähtenyt käyntiin vieläkään. Vastaavasti vieraiden lentopotkun jälkeen kotijoukkue iski heti terävästi. Pari juoksua ja sen jälkeen Jonathan Baker pisti pallon Christian Powellin näppeihin, josta tuloksena oli 64 jaardin heittomaali.

Justin Williamsin kavennusjuoksun jälkeen peli oli tilanteessa 31-12. Seuraavalla Crocodilesin hyökkäysvuorolla nähtiin täysin tarpeetonta toimintaa vieraiden Steeven Tresfieldiltä. Kentän ulkopuolelle päätynyt laitahyökkääjä Andy Misiuro oli maassa, jolloin vaasalaispelaaja syöksyi häntä kohti tarkoituksenaan polkea maassa olevaa pelaajaa. Tuloksena keltaista liinaa ihan huolella ja pelaajan sulkeminen ottelusta.

Kaikki tietävät, että jenkkifutis on kovien miesten hieno peli. Se on myös hienojen miesten kova peli. Tällaiset rottamaisuudet eivät kuulu lajiin. Se tiedetään kummallakin sivurajalla. Mene ja tiedä, oliko tuo sitten se viimeinen niitti vieraiden haaveille, sillä jatkumona nähtiin Christian Powellin juoksema TD ja lukemat olivat 37-12.

Viimeisellä neljänneksellä Crocodilesin dynaaminen puolustus tappoi lopullisesti vieraiden haaveet pisteistä. Aivan erityisesti on nostettava hattua puolustuksesta Jaska Väriselle, joka taklasi toistakymmentä kertaa ja varsin usein myös aloituslinjan takana. Uusi kasvo, Junior Aho, oli 19-vuotiaaksi todella vahva ja kypsä pelimies aiheuttaen päänvaivaa Royalsille.

Tietenkin voitto maistui. Ei sitä voi kiistää millään tavalla. Se oli kuitenkin vain yksi voitto ja lisää tarvitaan. Toivottavasti niitä tulee, sillä vieläkin kaikki on ihan auki Vaahteraliigassa.