Wolverines nurin kenraalissa

12.05.2018, 20:50

Crocodiles – Wolverines 34-26 (28-18)

Vaahteraliigakautensa torstaina Tampereella Saintsia vastan aloittava Crocodiles otti pelituntumaa kohtaamalla ex-krokotiili Kari Titolan valmentaman I divisioonan Helsinki Wolverinesin Jouppilanvuoren tekonurmella helteisessä iltapäivässä.

Heti aluksi on todettava, että Wolverines ei taatusti tule olemaan mikään tavallinen joukkue sarjaporrasta alempana, vaan sen hyökkäyskalusto kelpaisi aika monelle Vaahteraliigassa pelaavallekin joukkueelle vallan mainiosti.

Ensimmäisellä hyökkäysvuorollaan Crocodiles marssi melko vakuuttavasti päätyyn saakka pelinrakentaja Ben Wilkersonin löydettyä heitollaan Miikka Kaunismäen kulmasta vapaana. Sentterinä pelaava Jonathon Moorehouse näytti potkaisijan taitojaan kengittämällä lisäpisteen maalihaarukkaan ja numerot olivat 7-0.

Kaksi seuraavaa touchdownia kirjattiin vieraille. Kokeneen pelinrakentaja Robert Johnsonin johtama hyökkäys aiheutti melkoisesti päänvaivaa Crocodilesin puolustukselle, eikä ihme, että velipoika Cedric pääsi pariin kertaan tuulettamaan maalia. Näin johto kääntyi nopeasti vieraiden 12-7 johdoksi. Wolverines yritti kummallakin kertaa hakea kahta lisäpistettä epäonnistuen molemmilla kerroilla.

Vielä ensimmäisellä neljänneksellä isännät kuitenkin käänsivät numerot edukseen. Aivan erinomaiselta vahvistukselta keskushyökkääjän tontille vaikuttava Christian Powell juoksi vesipedot johtoon ja Moorehouse venytti johtoa lisäpistepotkullaan. Näin oltiin numeroissa 14-12.

Ennen taukoa pääsivät touchdowneja tuulettamaan toistamiseen onnistunut Miikka Kaunismäki ja todella komealla 50 jaardin heittokuviolla väläyttänyt Anthony Brooks, joka muuten ottelun lopulla otti pelinrakentajan roolin Wilkersonilta harteilleen.

Toisen puoliajan alussa pelinrakentaja Wilkerson juoksi itse yhden maalin. Crocodiles ei ihan kaikkea ottelussa näyttänyt, eikä ollut syytäkään. Kaiken lisäksi ottelussa mentiin melkoisesti kaikki pelaa -periaatteella ja se sopi luonnollisesti myös tähän tilanteeseen.

Ottelussa nähtiin paljon hyviä juttuja kotijoukkueen osalta. Hyökkäyksen varsin kokematon linja, missä nuoret Tamas Csulik ja Lukas Bockay osoittivat, että he ovat sangen kehityskykyisiä kavereita. Toki työmaata heillä on edessään aika paljon, mutta aihiot ovat olemassa. Tuomas Hvitfelt, Antti Rinta-Aho ja brittisentteri Moorehouse ovat kaikki nuoria edellä mainittujen kavereiden tavoin, eli on aivan varmaa, että ryhmä kehittyy syksyä kohti.

Hyökkäyksen osalta Miikka Kaunismäen kaksi maalia olivat osoitus siitä, että kyllä tulosta voidaan tehdä kotimaisinkin voimin. Pelinrakentaja ja hyökkäyksen koordinaattori Ben Wilkerson pisti palloa välillä komeasti ilmaan. Toisaalta lyhyissä kuvioissa on vielä melkoisesti hiottavaa. Pelinrakentajan omat juoksut olivat myös virkistävää nähtävää muutaman vuoden jälkeen. Aiemmat kuupat eivät nimittäin isommin ole tuohon malliin kirmanneet.

Keskushyökkääjän tontilla Powell juoksi reilussa neljänneksessä varmasti lähemmäs sata jaardia. Sen jälkeen hän antoi mahdollisuuden nuoremmille pelimiehille, joista aivan erityisesti Timi Hietalan tekeminen oli todella mallikasta.

Puolustuksessa Ja’Michael Edwards-Lott tulee olemaan iso apu linjan keskellä. Iso mies meni aika usein Wolverinesin linjasta läpi ja ellei hän itse kyennyt taklaamaan pallon kantajaa, onnistui hän hidastamaan menoa siten, että paikalla pamauttivat loistavasti pelannut Jukka Ristolainen, Hannu Saarimaa tai Benjamin Egbudiwe linjamiehistä tai Mikko Rastas tukimiehen paikalta.

Tätä listaa voisi onnistujien suhteen jatkaa loputtomiin. Tietenkin jäi parannettavaakin. Se jäi pääsääntöisesti vastustajan heittohyökkäyksen pysäyttämisessä. Isoja pelejä annettiin olosuhteisiin nähden liikaa. Toisaalta sieltä puolustuksen takakentältä löytyi yksi aikamoinen helmikin ranskalaisen Maxime DeFalcisin muodossa.

Erikoisjoukkueissa on myös syytä pistää palikoita paremmin kohdilleen, sillä Wolverinesin palautukset tulivat liian pitkälle. No, lienee kristallinkirkasta, että koutsit tuijottelevat videoita ahkerasti ja tekevät myös omat johtopäätelmänsä.

Helteinen iltapäivä oli innostanut yllättävänkin mukavasti yleisöä Joupiskan primitiivisiin olosuhteisiin.