Shokkihoitoa mestareille

11.07.2026, 10:04

Crocodilesin kauden toinen vierasottelumatka suuntautui itäiselle Uudellemaalle, kauniiseen Porvoon kaupunkiin. Oikeastaan kaunista oli myös se, että Crocodiles pysyi materiaaliltaan Vaahteraliigassa täysin ylivertaisen kotijoukkueen kyydissä aivan ottelun loppusekunneille saakka.

Lopulta Crocodiles pystyi kuin ihmeen kaupalla kääntämään ottelun edukseen jatkoajalla numeroin 41-38 (14-20). Shokkihoitoa sai kotijoukkue ja kaikki todelliset asiantuntijat. Vaikka väärin voitettiin tälläkin kertaa, niin saldo on 4-0. Voitto vei Crocodilesin yksin sarjan kärkeen. Monelle se lienee aikamoinen yllätys.

Dramatiikkaa ei ottelusta puuttunut lainkaan. Sitä nähtiin aivan viime sekunneille saakka. On vaikea sanoa, mitä tapahtui, sillä päävalmentaja Jaime Hill suljettiin ottelusta ottelun varsinaisen peliajan päätyttyä.

Ottelu oli kokonaisuutena ihan huikeaa katseltavaa. Se oli suomalaista jenkkifutista ihan parhaimmillaan. Jos ei tällainen sytytä katsojia, mikään ei sytytä.

Peli ei alkanut Crocodilesin osalta erityisen hyvin. Ex-krokotiili ja lajin elävä legenda, Christian Powell, nimittäin rokotti kotijoukkueen kahdella ensimmäisellä hyökkäysvuorolla entistä seuraansa kahdella touchdownilla. Ei näyttänyt kovin hyvältä. Aurinko paistoi ja hellettä oli. Numerot olivat kuitenkin kotijoukkueelle jo 14-0.

Ihan kuin déjà-vu kaikista kolmesta alkukauden ottelusta. Kone käynnistyi taas hitaasti. Erittäin hitaasti. Mieleen tulee lähinnä VR:n wanhat veturit, joiden liikkeelle saaminen oli talvikuukausien aikana jokseenkin haastavaa. Niin on ollut Crocodilesin pelin käyntiin saaminen ensimmäisellä puoliajallakin ollut. Ihan jokaisessa pelissä. Niin tänäänkin.

Toisaalta, jos mietitään, että vastassa oli Porvoo Butchers, joka on dominoinut Vaahteraliigaa mielin määrin viime aikoina, niin herääminen otteluun oli suorastaan kuin aurinko suomalaisella kesätaivaalla, todella hämmentävä ilmiö.

Crocodiles nimittäin iski aivan huikealla aloituspotkun palautuksella kipeästi takaisin Maurico Porchan toimesta. Porcha nappasi kiinni Lassi Minkkisen aloituspotkun ja palautti sen pohjiin 93 jaardisella palautuksellaan.  Eetu Mäki-Maunuksen potkun jälkeen oltiin tilanteessa 14-7.

Tähän voisi siteerata edesmennyttä Ostoskanavaa. ”Eikä siinä vielä kaikki!” Ei ollut ei. Mäki-Maunus tarjoili seuraavaksi onside-potkun, jonka Santtu Salmi peitti ja pallo jäi kuin jäikin Crocodilesin haltuun saman tien.

Eikä ollut siinäkään vielä kaikki. Vaikka ihan seuraavalla hyökkäysvuorollaan Crocodiles ei vielä pisteitä tehnytkään, seuraavalla Porvoon hyökkäysvuorolla aiheutettiin kotijoukkueen tämän päivän (ja Crocodilesin seitsemän vuoden) sankarille, Christian Powellille hyvin epätyypillinen pallon rähmäys. Moista nähdään erittäin harvoin, jos edes silloinkaan. Erinomaisen ottelun pelannut Kevin Pointer syöksyi linjan läpi ja aiheutti rähmäyksen, jonka Arttu Heikkilä peitti.

Nyt nähtiin ja vierasjoukkue sai aiheutettua melkoisesti päänsärkyä ottelun alun cruisailleelle kotijoukkueelle.

Crocodilesin hyökkäys heräsi eloon. CJ Fowler tarjoili pallon Maurico Porchalle, joka vei Crocodilesin jo Butchersin kolmen jaardin linjalle.

Ensimmäinen heitto peli ei vielä onnistunut, mutta toinen todellakin onnistui. Junnuikäinen Aleksi Peltokangas, joka muuten ei olle pelinrakentajanakaan pöllömpi pelimies, nappasi kiinni CJ Fowlerin heiton ja Mäki-Maunuksen potkun jälteen oltiinkin yhtäkkiä tasoissa.

Jo tässä kohtaa saattoi vierasjoukkueen kannalta katsottuna miettiä, että hyvinhän tässä pelissä ollaan mukana, vaikka periaatteessa kukaan ei antanutkaan mitään mahdollisuuksia. Ihan kiva. Onneksi joukkueessa on sentään uskoa.

Butchersin onnistui kuitenkin hankkiutua taukojohtoon järkälemäisen pelinrakentaja Dominic Isomin juoksulla. Näin tauolle mentiin numeroissa 20-14, sillä Suomen ja Vaahteraliigan tasolla aivan erinomaisen potkaisijan, Lassi Minkkisen lisäpistepotku ei osunut haarukkaan.

Toisen puoliajan alussa Crocodilesin hyökkäys heräsi taas kerran eloon. Se päättyi lopulta ottelun tähdeksi nousseen Alex Jämsénin touchdowniin. Mäki-Maunuksen potkun jälkeen Crocodiles oli tullut takamatkalta johtoon. Todella hämmentävää, yllättävää ja outoakin.

Taas tuli epäuskon hetkiä. Kotijoukkue meni kahden touchdownin johtoon ja taivas tuntui tummuvan Crcodilesin sivurajan yllä. Numerot olivat kotijoukkueelle 35-21 ja aikaa oli jäljellä vajaat seitsemän ja puoli minuuttia.

Sitten astui esiin pelinrakentaja CJ Fowler. Nuori mies osoitti, että vasemmassa kädessä on tarpeelliset ainekset oikeisiin heittoihin ja lopulta jatkoajalla, eli hyökkäyskilpailussa myös jalat toimivat noin niin kuin keskimääräistä paremmin.

Butchersin puntattua Crocodiles tuli nopeilla heittopeleillä CJ Fowlerin osuttua Maurico Porchalle ja kahdesti Alex Jämsénille. Jämsénin jälkimmäinen koppi tuotti TD:n ja Porchan suoritus toi taululle kaksi lisäpistettä. Oltiin numeroissa 35-29.

Puolustuksen onnistua pysäyttää Butchers ja erityisesti Christian Powell ja pakottaa kotijoukkue uudelleen lentopotkaisemaan.

Kahdella ensimmäisellä pelillään ei Crocodiles päässyt oikein mihinkään, mutta Paavo Rantakömin kopilla mentiin uusiin yrityksiin. Ja heti perään Rantakömi poimi uuden kopin, jota seurasi toisen juniori, Aleksi Peltokankaan koppi. Hyökkäys vyöryi vääjäämättömästi kohti Butchersin maalialuetta.

Maurico Porchan kopilla päästiin taas uusiin yrityksiin. Kellossa oli aikaa oikeastaan melkein liikaakin, joten siinä valossa mitään hätää ei ollut. Oltiin kuitenkin tilanteessa, jossa edessä oli neljäs yritys ja edettävänä vielä kolmisen jaardia. Syötönvastaanoton häirinnällä Crocodiles eteni uusiin ja kellossa oli jäljellä 1:42 minuuttia. Vierasjoukkueen virheen vuoksi liikkeelle lähdettiin uudelleen 27 jaardin linjalta. Fowlerin juoksulla edettiin, mutta pelissä oli jälleen keltaisia lippuja kentällä.

Kotijoukkueen puolustaja tarttui kasvosuojukseen ja sillä tuli hyvää sen verran, että oltiin jo kymmenen jaardin sisäpuolella. Pallo kuuden jaardin linjalle ja siitä CJ Fowler löysi heitolla ylhäisessä yksinäisyydessään olleen Justus Virtasen. Näin oltiin Virtasen maalin jälkeen tasanumeroissa 35-35.

Onnistuneella lisäpistepotkulla olisi Crocodiles siirtynyt johtoon ja ollut lähellä voittoa, mutta tällä kertaa kotijoukkueen onnistui blokata yritys. Niin mentiin jatkoajalle.

Ai niin, ennen tuota jatkoaikaa päävalmentaja Jaime Hill sai aikaistetun suihkukomennuksen avautumisistaan. Se, että onko college-säännöillä, joilla siis Vaahteraliigaa pelataan, 30 jaardin rangaistus edes sääntöjen mukainen on sinällään semantiikkaa. Silti, kotijoukkue pääsi aloittamaan tämän sääntötulkinnan jälkeen hyökkäyksensä kuuden jaardin kohdalta. Ennen tuota valintaa moni olisi halunnut nähdä Crocodilesin aloittamassa, olkoonkin, että matka uusiin olisi ollut pitkä. No, valinta tehtiin, koska omaan puolustukseen luotettiin ja lopulta se valinta oli oikea.

Butchers joutui tyytymään kenttämaaliin, jolla joukkue meni johtoon. Crocodilesin hyökkäysvuorolla toisella puoliajalla ja oikeastaan juuri viimeisellä neljänneksellä loistanut pelinrakentaja CJ Fowler juoksi lopulta voittoon riittäneen touchdowin.

Kun ajatellaan ottelun lähtökohtia, Crocodiles venyi melkoiseen suoritukseen. Kuusi nuorta krokotiiliä aloitti varusmiespalveluksensa maanantaina. Lisäksi muutama muukin pelaaja oli kolhujen takia pois kentältä. Jo ennestään kapea materiaali oli siis ohentunut entisestään. Silti sieltä jostakin kaivettiin esiin se iso, sykkivä, krokotiilin sydän. Tällä kertaa se riitti siihen, että mestarit kellistettiin heidän kotikentällään.

On kehuttava myös seuran juniorityön helmiä. Ottelussa nähtiin vahvaa tekemistä sentterinä Miguel Mäkisen korvanneelta Werner Pistolta, laitahyökkääjä Paavo Rantakömiltä, ensimmäisen liigatouchdowninsa tehneeltä Aleksi Peltokankaalta ja vahvalta linjamies Paavo Karjalaiselta.

Ottelussa nähtiin myös historiallinen hetki Butchersin Mikko Seppäsen rikottua suomalaispelaajien ennätyksen edetyissä kokonaisjaardeissa. Seppänen on viimeisen päälle huikea pelimies. Koko Crocodiles-perhe onnittelee huippupelaajaa loistavista saavutuksista.

On myös taas kerran kehuttava kotijoukkueen keskushyökkääjä Christian Powellia. Ikä ei miehen tekemisessä näy. Ex-krokotiili keräsi tililleen 149 kokonaisjaardia ja kolme touchdownia. Ihan käsittämätöntä jälkeä jälleen.

Jos numeroita tuijotellaan vielä pikkuisen tarkemmin, niin kyllähän Crocodilesin laitahyökkääjä Maurico Porcha oli yksi ottelun hahmoista. Äijä palautti yhden potkun suoraan pohjiin ja saalisti 250 kokonaisjaardia. Alex Jämsén puolestaan teki kaksi maalia, otti kuusi koppia ja saalisti 117 jaardia. Kovaa settiä. Jos mietitään vastapuolelta laitahyökkääjä Luukas Eerolaa, joka on eittämättä Suomen paras WR, niin miehen koppien keskiarvo oli viime kaudella noin 30 jaardia. Perjantai-iltana koko pelin saldoksi jäi kiinniottojaardeina 60. 60. 60. Syynä ei ollut Eerolan tekeminen, vaan Crocodilesin puolustuksen onnistuminen.

Puolustuksessa Aatu Tuokko oli erinomainen keräten tililleen 10.5 taklausta. Kova saldo. Saidou Jallow puolestaan sai tililleen 8.5 taklausta ja ottelun ainoan Crocodilesin pelinrakentajan säkityksen.

On hienoa, että tällä hetkellä Crocodiles johtaa sarjaa neljällä voitolla neljästä pelistä. Runkosarjaa on kuitenkin jäljellä vielä paljon, eli tällä ei sinällään ole isoa merkitystä. Toisaalta, Crocodilesin sarjaohjelma onnistuttiin laatimaan sarjan vaikeimmaksi, joten jokainen voitto on todella arvokas, kun taistelu pudotuspelipaikoista ja niiden kotiedusta alkaa tiivistyä.

Seuraavan kerran Crocodiles pelaa vasta 25. heinäkuuta. Johan tässä ehdittiin tauon jälkeen pari kertaa pelatakin. Silloin vieraaksi Wirokit Stadionille saapuu, kappas vaan, mestarijoukkue Butchers.