Kausi käyntiin voitolla

06.06.2026, 16:49

Ei se ehkä ollut kaunista, mutta lopulta amerikkalaisen jalkapallon Vaahteraliigassa ei tyylipisteitä jaeta. Croccodiles aloitti kautensa kaatamalla jälleen kovasti hehkutetun Helsinki Roostersin jännittävässä kamppailussa 24-17 (12-14) Wirokit Stadionilla.

Jo ennen pelin alkua oli monenmoista säätöä, sillä peliasujen valmistaja ei kyennyt toimittamaan joukkueille uusia nuttuja ja näin mentiin vanhalla kuosilla. Ei nyt sentään tilkkutäkkiä tarvinnut ylle laittaa, mutta ei se kaukana ollut. Tokihan torstain matsissa ECG pelasi peräti maajoukkueen asuissa.

Kun peli saatiin käyntiin, lämmin kesäilta muuttui melkoiseksi sateeksi, jota ei kuitenkaan onneksi kestänyt läpi ottelun. No, ainakin pelaajat kastuivat, katsojat sentään eivät. Kumpikaan asia ei kuitenkaan häirinnyt itse ottelua sen suuremmin.

Ensimmäinen puoliaika oli lähinnä jossakin katastrofaalisen ja tsunamin välimaastossa kotijoukkueen osalta. Roosters ei esittänyt keskushyökkääjä Sidney Gibbsiä lukuun ottamatta mitään erinomaista. Kaukana historiassa ovat ne ajat, kun punakone pieksi mennen tullen vastustajiaan.

Siihen nähden, miten vaatimattomasti Crocodiles ensimmäisellä puoliajalla pelasi, joukkue pysyi kuitenkin pelissä mukana yllättävänkin hyvin. Vaikea sanoa, kertooko se enemmän kotijoukkueesta vai vierailijoista. Se on kuitenkin varmaa, että kotijoukkue tulee parantamaan peliään takuuvarmasti tulevina viikkoina.

Vierasjoukkue sai erityisesti ensimmäisellä puoliajalla huikean paljon paremmat kenttäasetelmat, sillä märkä pallo teki temppujaan Crocodilesille lentopotkutilanteissa pallon karattua puntteja suorittaneen Aatu Tuokon näppien äärirajoille. Tuokko oli pahoissa tilanteissa, mutta onnistui selviytymään, niistä ehkä enemmänkin ihmeen kaupalla kuin sen takia, että snäpit olisivat olleet täysin hyppysissä. Crocodilesilla oli selvästi suuria ongelmia ottelun vakuuttavimpana pelaajana palkitun Arttu Tapolan snäppien kanssa. Lienee melko turvallista väittää, että Tapolaa ei valittu ottelun vakuuttavimmaksi pelaajaksi noiden aloitussyöttöjen vuoksi, vaan aivan muista ansioista.

Vierailija Roosters aloitti pisteiden tekemisen Ambro Urjanssonin punnerrettua pallon lyhyellä juoksulla maalialueelle. Kotijoukkueen protestit kaikuivat kuuroille korville, mutta tuomio TD:n syntymisestä oli filmiltä nähtynä täysin oikea ja näin vieraat johtivat kamppailua lisäpistepotkun jälkeen 7-0.

Toisella neljänneksellä myös kotijoukkue Crocodiles pääsi pisteiden makuun. Hyökkäysvuorolla erityisesti erittäin vahvan debyytin vihreässä paidassa tehnyt keskushyökkääjä Arttu Blomqvist oli edesauttamassa pääsyä redzonelle. Justus Virtasen mainion kiinnioton jälkeen oltiin jo lähellä maalia. Vieraiden Joni Kotron syyllistyttyä kampitukseen Crocodiles pääsi niin lähelle maalialuetta, ettei Artti Blöomqvistilla ollut vaikeuksia tehdä ensimmäistä touchdowniaan Crocodilesin asussa. Tälläkin kertaa aloitussyöttö lipesi jonnekin maata kiertävälle radalle, eikä lisäpistettä pystytty potkaisemaan lainkaan.

Myös Roostersin toisessa touchdownissa Crocodiles ojensi hopeatarjottimella loistavan kenttäasetelman vieraille Sifiso Salaman harmillisesti rähmättyä aloituspotkun kanssa. Roosters peitti pallon ja pääsi hyökkäämään erinomaisista asetelmista iskien nopeasti Ambro Urjanssonin heitolla Artturi Tähkäpäälle. Lisäpistesuorituksen jälkeen valotaululla nähtiin numerot 6-14.

Kellossa oli vain 1.22 jäljellä Crocodilesin saatua pallon takaisin. Tällä kertaa palautti pallon erinomaisesti 35 jaardin linjalle, mistä pelinrakentaja CJ Fowler pääsi operoimaan hyökkäyksensä kanssa. Kaksi ensimmäistä heittoa meni harakoille, mutta kaksi seuraavaa tavoitti Justus Virtasen ja heti perään loistavan debyytin liigatasolla tehneen TE Alex Jämsénin. Näin Crocodiles oli päässyt kahdella heitolla aivan maalialueen tuntumaan.

Fowler löysi hienolla heitolla Jämsénin uudelleen ja näin Crocodiles nousi kahden pisteen päähän Roostersista. Luonnollisestikin lisäpistepotku ei onnistunut tälläkään kertaa, vaikka aloitussyöttö kuitenkin onnistui. Potku nimittäin blokattiin ja näin tauolle mentiin Roostersin johdossa.

Toisella puoliajalla tahti muuttui. Kotijoukkueen puolustus piti hyvin kurissa vierasjoukkueen hyökkäyksen. Ambro Urjanssonin heittokäsi ei ollut erityisen kuuma, sillä heittojaardeja hänelle kertyi vain vaivaiset 43 kappaletta, joka ei millään mittarilla ole kelvollinen lukema Suomen maajoukkueen ykköskuupalle.

Kotijoukkueen hyökkäys, joka hiukan yski kahden ensimmäisen neljänneksen ajan, alkoi vähitellen muistuttaa sitä, mitä siltä sopii olettaakin. CJ Fowler löysi ensimmäisellä puoliajalla miltei työttömänä olleen laitahyökkääjä Maurico Porchan, joka teki kauden ensimmäisen maalinsa vieden Crocodilesin ensimmäistä kertaa johtoon ottelussa. Nyt haettiin kahta lisäpistettä pelaamalla, mutta eipä onnistunut sekään. Numerot olivat kuitenkin 18-14 kotijoukkueelle.

Kotijoukkueen puolustuksen onnistui pakottaa vieraiden hyökkäys takaisin sivurajalle neljän yrityksen jälkeen ja iski heti uudelleen pisteitä taululle. Tällä kertaa maalia pääsi tuulettamaan pelinrakentaja CJ Fowler, joka osoitti ottelussa jo sen, että jalat toimivat, jos tarve vaatii. Mies purjehti keskeltä läpi stadilaisten repaleisen puolustuksen linjan vieden kotijoukkueen 24-14 –johtoon. Kelloon jäi aikaa siinä kohtaa vajaat kahdeksan ja puoli minuuttia.

Roostersin onnistui vielä kaventaa ottelussa vakuuttavasti potkineen Lauri Hautalan 29 jaardisella kenttäpotkumaalilla, mutta enempään ei päävalmentaja Lasse Voipion joukoilla eväitä löytynyt.

Kokonaisuutena voisi kai sanoa, että jos näin vaatimattomalla esityksellä onnistuu kaatamaan ennakkoon Vaahteramaljasta isoon ääneen puhuneen suosikkijoukkueen, voi luvassa olla paljon parempaakin, kunhan peli alkaa kulkea.

Crocodiles menetti pelivälineen pari kertaa aivan turhaan, potkupelit olivat karmeita, eivätkä ihan kaikki muutkaan osat olleet tässä palapelissä vielä kohdillaan. Silti voitto antoi aimo annoksen uskoa tulevaan. Myös viime kaudella joukkue meni eteenpäin viikosta toiseen päättäen kautensa maljassa.

Paljon oli tietenkin hyvääkin. Nuorten pelaajien esiinmarssi oli komea. Kentällä nähtiin mm. Paavo Karjalainen, pari kiinniottoa laitahyökkääjänä napannut pelannut U19-joukkueen pelinrakentaja Aleksi Peltokangas ja jo viime kaudella debyyttinsä tehnyt Viljami Viitasaari. Myös Oulusta tullut Alex Jämsén, Wolverinesin raunioilta saapunut Sifiso Salama, sekä Myllypuron tomut tossuistaan karistanut 100 juoksujaardin keskushyökkääjä Arttu Blomqvist jättivät mieleen positiivista dataa.

Puolustuksessa tukimies Saidou Jallow jakoi sellaisia pommeja, että siinä amalgaamit irtoilivat hampaista. Kannattaa kysyä vaikkapa Roostersin todella kovan tason keskushyökkääjältä, Sidney Gibbsiltä, miltä tuntui olla vastaanottavana osapuolena. Samassa osastossa pelannut Arttu Tapola ei ollut ainakaan huonompaan kuntoon päässyt vuoden Saksan reissullaan, vaan mies pokkasi Ottelun Vakuuttavin Pelaaja –palkinnon.

On päivänselvää, että toista kauttaan Crocodilesia valmentava Jaime Hill, saa joukkueesta irti vielä paljon enemmän. Olisi melkoinen shokki, ellei näin olisi.

Hommat jatkuvat. Ensi viikon perjantaina Wirokit Stadionille vieraaksi saapuu toinen helsinkiläisjoukkue, East City Giants, joka torstaina kuritti jo torstaina kauden ensimmäisessä ottelussa Kuopio Steelersiä. Steelrsin leirissä saatiin esiteltyä kauden ensimmäinen suuremman luokan munaus, sillä joukkue ei ollut huomannut rekisteröidä jenkkejään, niin että näillä olisi ollut pelilupa. Hupsista. ECG kiitti ja otti arvokkaan päänahan, joten huono joukkue ei tule vastaan viikon kuluttua.