Selittelyt sikseen

27.08.2023, 12:28

Crocodiles v Steelers 35-7 (13-7)

Wirokit Stadionilla pelattiin Vaahteraliigan runkosarjan viimeinen ottelu. Crocodiles sai vastaansa kolminkertaisen Suomen Mestarin, Kuopio Steelersin, jonka ainoa henkireikä oli voittaa päivän ottelu. Voitolla Steelers olisi saanut varata bussin myös ensi lauantaille ja tulla takaisin Seinäjoelle.

Ottelu alkoi tiukkana ja tasaisena. Steelersin puolustus oli juuri niin vahva kuin tiedettiin. Toki tuntui, että ihan kaikilla kasetti ei kestänyt ja ensimmäisellä neljänneksellä kuopiolaisille lensi jo kaksi 15 jaardin rangaistusta. Toki toinen oli sen verran lähellä maalia, ettei siitä tainnut ihan 15 jaardia tulla. Hermoilua siellä joka tapauksessa oli.

Ensimmäisellä neljänneksellä kumpikin onnistui maalinteossa, mutta toisella neljänneksellä kotijoukkueen sankariksi nousi Kuopion reissun tapaan Eetu Mäki-Maunus. Nuori mies pisti kaksi fiilaria sisään ja tauolle mentiin kotijoukkueen 13-7 –johdossa Ville Ollonqvistin vastattua kotijoukkueen TD:sta .

Ensimmäinen Mäki-Maunuksen kenttämaali oli peräti 52 jaardin siivu ja toinenkin 39 jaardinen. Kuopiolaisten kokenut ja kovajalkainen Markus Ojainväli pääsi myös yrittämään kenttämaalia, mutta 34 jaardin yritys painui pöpelikköön.

Kolmannelle neljännekselle ihan ok jo ensimmäisellä puoliajalla pelannut Crocodilesin puolustus ilmestyi työmaalle uudet rukkaset kädessään. Kolmella hyökkäysvuorollaan heikkoa juoksupeliä ottelussa esittänyt vierasjoukkue ensin rähmäsi pallon, sitten Ambro Urjansson heitti syötönkatkon ja kolmannella kerralla suoritti lentopotkun. Steelersin kokonaisjaardit juosten olivat -26 ja ilman Tuukka Lehtosen noin parinkymmenen jaardin juoksua viimeisellä neljänneksellä ne olisivat olleet vielä surullisemmat.

Samaan aikaan Crocodiles hyödynsi omat mahdollisuutensa äärimmäisen tehokkaasti. Pelinrakentaja Zach Whitehead pisti oman ilmasirkuksensa pystyyn. Ensin kiitti ja kumarsi Kristian Ristilä 16 jaardin heittokuviolla, sitten pokkasi myös palkintopöydän matsin jälkeen siivonnut Janne Särkelä 10 jaardin kopilla. Kaiken kukkuraksi kotijoukkue nöyryytti vielä varmuuden vuoksi vieraiden saksalaista takakentän puolustajaa Simon Ottoa, kahden pisteen lisäpistesuorituksella Whiteaheadin löydettyä uudelleen Janne Särkelän.

Kotijoukkueen ylivoimainen dominointi pallon kummallakin puolella kolmannella neljänneksellä ratkaisi ottelun. Tietenkin se viimeinenkin neljännes vielä pelattiin. Kotijoukkueen puolustus jatkoi vieraiden pelinrakentaja Ambro Urjanssonin pahoinpitelyä. Urjanssonin saldoksi ottelussa jäi kaksi syötönkatkoa, yksi TD ja 196 heittojaardia. Juoksujaardeja tuli -31.

Jotkut asiantuntijat ovat vahvasti muistaneet kritisoida Crocodilesin säkkimääriä. No, pistettiin heidän ilokseen sitten sitäkin tilastoa uusiksi, eli kuopiolaisten kuupat olivat selällään peräti viisi kertaa, eli mahtoikohan siinä sitten hyökkäyksen linjan hommat pikkuisen sakata. Mene ja tiedä. No, nyt niitä säkkejä on tilastossa 16. Niin, hallitsevalla mestarilla niitä nyt sitten oli 14.

Viimeisellä neljänneksellä kotijoukkue oikeastaan vain tyylitteli. Kuopiolaisilla ei ollut oikein mitään todellista saumaa päästä peliin sisään. Kokonaisuutena kotijoukkueen valmennus vei vieraiden vastaavaa osastoa ihan 100-0 tässä kamppailussa. Ehkä tässä nyt on saatu jonkin verran kalavelkoja makseltua.

Vielä kerran vesipeto kuitenkin puraisi kipeästi vieraitaan. Zach Whitehead löysi jälleen kerran ottelun ehdottoman hahmon, Janne Särkelän, 36 jaardin siivulla.

Ensimmäisellä puoliajalla hieman normaalia vaatimattomammin kulkenut heittopeli oli toisella puoliajalla jälleen totutun hyytävää. Ehkä Zach Whiteheadia ja Patrick Mahomesia ei usein mainita samassa lauseessa, mutta silti Whitehead on Vaahteraliigan luotettavimpia pelinrakentajia niin heittoprosenteissa kuin siinäkin, että hän ei ainakaan visko syötönkatkoja alituiseen.

Ottelun ensimmäisellä neljänneksellä Steelersin loistava puolustus piti joukkueensa mukana pelissä. Sekin lysti kuitenkin loppui, mitä pidemmälle ottelu eteni.

Jälleen kerran yksi vieraiden kompastuskivistä ottelussa oli kolmannet yritykset. Siinä, missä Crocodiles onnistui omilla kolmansillaan noin 50 prosenttisesti, oli Steelersin saldo vaivaiset 30%. Sillä ei pitkässä juoksussa kerta kaikkiaan pärjää. Sen sijaan neljänsillä yrityksillä Steelers oli erinomainen onnistuen neljä kertaa viidestä.

Ottelu oli kokonaisuutena erinomainen kasvojenpesu sitten viime viikonlopun, jolloin Roosters aiheutti kauden ensimmäisen tappion Crocodilesille pelikentillä. Joukkue nousi tappion jälkeen vahvaan esitykseen hallitsevaa mestaria vastaan haluten näyttää Suomen parhaalle kotiyleisölle, että täällä eivät vieraat isommin kukkoile.

Yksi asia, joka jäi harmittamaan satunnaista katsojaa, oli vierasjoukkueen tiettyjen pelaajien alituinen ivallinen ilkkuminen kohti kotijoukkueen sivurajaa ja tiettyjen pelaajien kuittailut jopa katsojille. Suomessa on ripakopallinen perinteikkäämpiäkin organisaatioita kuin Steelers, eikä niillä ole tarvetta tällaiseen.

Liekö tämä jonkinlainen kulttuuriperinnöttömän jenkkifutisseuran tapa. Paha sanoa. Moinen ei kuitenkaan näkynyt vaikkapa Roostersin tai Butchersin tekemisessä. Joukkue käyttäytyy tietenkin juuri sillä tavalla kuin sen johto sen sallii käyttäytyvän.

Crocodiles lähetti yhdenlaisen ystävänpäivälahjan etuajassa rannikkokaupunkiinsa Vaasaan. Tervetuloa ensi viikonloppuna Vaahteraliigan semifinaaliin Seinäjoelle, Wasa Royals.

– OMM