Kärkikamppailu Runebergin kotikonnuilla

14.07.2023, 14:33

Tervemenoa Porvooseen, och samma på Borgå. Luvassa on tämän suven kiinnostavin Vaahteraliigan kamppailu. Kentällä ei näy sen enempää stadilaisjengiä kuin savolaisryhmääkään. Sen sijaan pohjanmaalta älyvientiä itäiselle Uudellemaalle harrastanut Johan Ludvig Runeberg olisi takuuvarmasti Porvoon Keskuskentällä aistimassa tunnelmaa paikallisen teurastajakerhon ja eteläpohjalaisen eläintarhan vesipetojen kohtaamisessa. Vastakkain ovat sarjan ykkönen ja kakkonen. Spektaakkeli. Sitä se tulee olemaan.

Johan Ludvig tunnetaan Suomen kansallisrunoilijana, mutta Pietarsaaresta Helsingin kautta Porvooseen alkuvuodesta 1837 muuttanut opettaja, toimittaja, pappi ja professori jos kuka oli todellinen multitalentti. Tuolloin ei tietenkään vielä jenkkifutailua tunnettu Porvoossa, eikä paljon muuallakaan. Ensimmäinen jenkkifutisotteluhan on perimätiedon mukaan pelattu 6.11.1869 Rutgersin ja Prncetonin yliopistojen välillä.

Sen sijaan viittaus Runebergin Brantuddenin kieppeillä sijaitsevaan kusikiveen on paikallishistoriaa. Kiven hoodeilla on erinomainen ahvenpaikka, jonne voidaan lähettää vaikkapa Suomen jenkkifutiksen virallinen ääni, Mika Laurila kokeilemaan onneaan. On sieltä perimätiedon mukaan joku aina jotain saanutkin.

Laurilan kautta saadaan aikaan aasinsilta takaisin itse asiaan. Toisaalta turha kuvitella, että ulkojenkkifutikselliset asiat tähän loppuisivat. Näin ei taatusti tule käymään.

Kausi on kummankin joukkueen osalta edennyt puolivälin ohitse. Kausi on myös kummankin joukkueen osalta edennyt erinomaisen mainiolla tavalla.

Se kertoo omaa kieltään siitä, että pitkäjänteisyys on tässäkin lajissa hyve. Molemmat seurat tunnetaan erinomaisina jenkkifutiksen hautomoina, joista kasvaa laadukkaita pelaajia siihen malliin, että osa on kelvannut ihan semmoisiinkin joukkueisiin, jotka eivät näe junnutyön tekemistä olennaiseksi.

Tällä kaudella on Vaahteraliigassa otettu toisistamme mittaa jo kerran. Siinä kohtaa Crocodiles pääsi popsimaan Runbergin torttuja ihan oikein urakalla.

Matsin vei kotijoukkue selvästi numeroin 31-6 ottaen samalla yhteensä 31. voittonsa Butchersista. Ensimmäistä kauttaan Butchersia valmentavan Lasse Voipion ryhmä oli kuitenkin niin pahasti siipirikkoinen Wirokit Stadionilla pelatussa kamppailussa, että porvoolaisia ei voi moittia numeroista. Sen sijaan heidän työmoraaliaan voi vain ihailla. Joukkue taisteli sen minkä pystyi. Hattu päästä äijille.

Melkoista teurastusta

Tuon tappion jälkeen on porvoolaisten peli ollutkin sitten myötätuulessa porskuttamista. Oikeastaan silkkaa teurastamista, jos nyt haetaan tesauruksesta synonyymia hurjalle voittoputkelle. Itse asiassa sellainen mielenkiintoinen nyanssi porvoolaisten tämän kauden otteluista tökkää silmään, että hehän eivät ole hävineet kuin pohjalaisjoukkueille. Kauden toinen tappio tuli nimittäin Butchersin varakentällä Wasa Royalsille Keskuskentän odotettua vielä nurmikon vihertämistä.

Seinäjoella kärsityn tappion jälkeen Butchers niputti kotikentällään mestarijoukkue Steelersin 24-6, sitten vieraissa kauden suurimman ennakkosuosikin eli Helsinki Roostersin 43-20, jälleen kotonaan pisteautomaattina tällä kaudella palvelevan Wolverinesin 55-7 ja viime viikonloppuna Kuopiossa mestarit peräti toistamiseen kuluvan sesongin tiimoilla 37-34.

Pelinrakentaja Brandon Gwinner on saanut jonkinlaisen suonenvedonomaisen piristysruiskeen ja äijä pelaa elämänsä kautta. Gwinner on viskonut pelivälinettä 227 kertaa kuluvalla kaudella. Näistä 124 on osunut omille ja vain viisi vieraille. Yhteensä Gwinnerin statistiikka kertoo heittojaardeja kertyneen jo 1819 kappaletta ja touchdownejakin 14. Vallan jees. Se on nimittäin yhtä monta kuin mitä meidän Zach Whiteheadimme on heittänyt tähän mennessä.

Laitahyökkääjäosastosta Mikko Seppänen, Kristian Natunen ja Luukas Eerola ovat napsineet palloja kiinni kuin iso paha setä lapselta namuja. Jälki on ollut huikeaa.

Sitten siinä kohtaa kun vastustaja erehtyy kuvittelemaan, että ilmasirkus on käynnissä alituiseen, Gwinner ja kokenut juoksukone Mickey Kyei höynäyttävät puolustusta taatusti ottaen juoksujaardeja puolihuolimattomasti. Ei nimittäin passaa taivastella lentäviä siannahkasoikiota ja unohtaa maanpinnalla etenevää toimintaa.

Ilmasirkus termihän lanseerattiin jo 1928, jolloin jäpikät nimeltään ”Speed” Doolittle ja Buddy Blake seikkailivat leffassa matkustaen länteen tullakseen piloteiksi. Ilmasirkus versio 2.0 by Porvoo Butchers onkin sitten jo hightech –juttu.

Vastaanottajia on siis pääsääntöisesti kolme. Seppänen on napsinut Ari Tuuli Trophyn nimiinsä jo niin monta kertaa, että se pysti joutaa pian jäädä miehen olohuoneeseen naulattuna lattiaan. Turha sitä nyt enää on kenellekään lainata, vaikka teoriassa Seppänen ilmoittikin houkutelleensa Natusen jengiin sillä, että lupasi pystin kaverilleen. Ei se kuitenkaan sitä anna. Kunhan puhui lämpimikseen.

Seppäsellä siis on 33 koppia ja 497 jaardia, Natusella 37 kiinniottoa ja 687 jaardia, sekä juniorikansalainen Eerolalla ”vaivaiset” 20 koppia 405 jaardin ohella. Morjens. 90 koppia kolmikolla seitsemässä pelissä on ihan laatuvaluuttaa.

Lisää historian lehtien havinaa

Suomalaisen jenkkifutiksen virallinen ääni, kuten jo edellä mainittiin, eli Mika Laurila, vahvisti sen yllättävän detaljin edellisestä ennakkoanalyysistä, että kukaan ei ole aikaisemmin tajunnut yhdistää sissipäällikkö Tapani Löfvingiä ja jenkkifutista. No mutta hei, Porvoo on aina ollut kovin sotaisa kaupunki.

Kuten tuli myös aiemmin mainittua, seuran nimi olisi saattanut hyvinkin olla Shotguns. No, olisihan siinä katu-uskottavuus lisääntynyt ainakin tuolla Comptonin suunnalla Enkeleiden Kaupungissa, mutta kyllähän me kaikki vähänkään Vaahteraliigaa seuranneet äänestämme vahvasti Butchersin puolesta.

Yhteistä tarinaa Vaahteraliigassa on pelattu tähän päivään mennessä 53 ottelun verran. Kaiken järjen mukaan tuota matkaa on jäljellä edelleen hyvinkin paljon. Eihän porvoolaisia voi olla arvostamatta. Arvomaailma on meidän kesken hyvinkin samanlainen ja sen lisäksi kumpikin seura tulee ihan tuppukylästä. Lisäksi Butchersin juniorityö kelpaa mittariksi mille tahansa organisaatiolle Suomessa. Jos viitsii vilkaista joukkueen kokoonpanoa, voi huomata, että melkomoisen moni on oman seuran kasvattama pelimies.

Kolme kertaa seurat ovat olleet vastakkain Vaahteramaljassa. Jokainen joka osaa edes lyhyen matikan verran yhteenlaskua huomaa, että Crocodiles ei niistä ole voittanut ainuttakaan. Samanlainen tahti on jatkunut pudotus- ja mitalipeleissä ylipäätäänkin. Saldo on 7-2 porvoolaisille. Sangen tympeä vastustaja siis. Kaiken kukkuraksi myös yhdessä EFL –pelissä tuli jatkoajalla pataan. Tästä voisi kai vetää sellaisen johtopäätelmän, että meitä ei oikeasti huvita pelata Butchersia vastaan muuten kuin nippa nappa runkosarjapeleissä. Niissä nyt sentään ollaan saatu edes jollakin tapaa teurastajan nilkka hampaiden väliin lukemin 29-1-14.

Viimeksi unohtui mainita, että Asko Mäntymäen, Juha Havulehdon, Pekka Piminäisen, Roman Runnerin ja Toni Haukkamaan, sekä Efe Evwarayen ja edesmenneen Markku Tepsan tavoin myös Jukka ”Jugi” Satola on pukeutunut kummankin seuran hyvin tyylikkääseen kuosiin. Tikkurilan Palloseuran maalivahdista kasvoi oikeasti todella kovan luokan laitahyökkääjä ja potkaisija Vaahteraliigaan!

Mitä sieltä tulee?

Porvoolaiset tarjoilevat ensisijaisesti noita Gwinnerin viskomia ohjuksia ympäri kenttää ja mielellään vielä pitkänmatkan aseina aivan erityisesti. Meidän puolustuksen takakenttämme on syytä olla valot päällä ihan heti alusta saakka, tai sitten käy hassusti. Vaikka Butchersin hyökkäyksestä puhutaankin ilmasirkuksena, on pelivalinta osunut heittoon 229 kertaa ja juoksuunkin 164 kertaa. Melko tasapainoistahan tuo on. Toki jaardit ovat heittopeleille nettona 1864 – 606. Siinä se ero sitten syntyykin.

Butchers ei liioin ihan vähästä hätkähdä. Vaikka vastustajat tekevät pisteitä, loihtii päävalmentaja Voipio tai hyökkäyksen koordinaattori Kristian Lind heti saman tien jonkun pitkäkorvaisen kaniinin hatusta ja hupsista vaan, taas ollaan tasoissa tai Butchers on hyvää kyytiä karkaamassa omille teilleen. Varuillaan on kyllä oltava.

Butchersin linjat ovat ihan kelpoisia kumpaankin suuntaan. Aika paljon siellä puuhaa nuoria ja isoja karjuja. Joku kommentaattori ehti jossain pelissä heittää hiekoitusta porvoolaisten puolustuksen takakentän niskaan, mutta ei sekään oikeasti huono ole. Zach Wright ja Niko Roiko ovat eittämättä tuon osaston suurimmat tähdet.

Tukimiesosastolla kokenut Niko Pennanen saa kavereikseen jenkki Aaron Bryantin, sekä todella lupaavan Ukko Pakkasen. Janne Lahikainen ja Jussi Mäkelä täydentävät LB-osaston

Tällä hetkellä on aika vaikea löytää selkeää heikkoa lenkkiä kotikentällään täysmustassa peliasussa pelaavasta jengistä. Kyllä meillä silti jotain saattaa olla mielessä. Toinen juttu tietenkin on, että toimiiko moinen ajatusmalli yhtään mihinkään suuntaan.

Mitä täältä tulee?

Täältä tulee edelleen melko tasapainoista tekemistä. Edellisessä matsissa United Newland Crusadersia vastaan päävalmentaja Keary Iarussi esitteli illan uutuutena ns. wildcat –muodostelman. Siinä pelinrakentajana nähtiin poikkeuksellisesti keskushyökkääjä Christian Powell ja kaverina mukana palloa kantamassa takakentältä safety Eric Irvin. Tuostakin voi päätellä, että pelikirjasta löytyy vielä sivuja, joita ei ole kertaakaan avattu. Aika ei taatusti tule pitkäksi scoutatessa Crocodilesin hyökkäystä.

Tietenkin Zach Whitehead on se pelinrakentaja, joka pääsääntöisesti orkestroi hommaa normaali tilanteessa. Niinpä kuitenkin kolme eri kaveria heitti touchdownin Wolverinesia vastaan Wirokit Stadionilla Powellin ja Heikki Toivolan onnistuttua hommassa.

Sen verran voi todeta Christian Powellista, joka on tällä kaudella saalistanut juosten 837 jaardia, että hän on tuota pikaa siirtymässä Vaahteraliigan kaikkien aikojen (2003-2023) juoksutilaston ykköspaikalle. Tällä hetkellä ykkösenä oleva Stephen Stokes on kärjessä 6800 jaardillaan. Powellilla on ennen tätä peliä kasassa 6650 jaardia, eli 151 jaardia puuttuu piikkipaikasta!

Kentällä Crocodiles on voittanut kaikki pelaamansa ottelut ja tilastot on taltioitu myös sen mukaan. Kabinetissa on hävitty kertaalleen, eli tässä valossa Butchers on meistä kahden pisteen päässä. Jos kotijoukkue vie tämän sunnuntain trillerin nimiinsä, ollaan sitten yhdessä tasapisteissä piikkipaikalla.

Aseita, joilla Crocodiles on edennyt tappioitta, ovat ehdottomasti pallonmenetysten minimoiminen. Crocodiles on menettänyt omalla hyökkäysvuorollaan pallon vastustajan puolustukselle yhteensä viisi kertaa seitsemässä ottelussa. Vastaavasti vesipetojen puolustus on riistänyt pelivälineen vastustajiltaan 15 kertaa. Saldo on +10 ja se on kyllä ihan kelvollinen. Tai no, jos rehellisiä ollaan, on se liigan paras. Huono se ei ole Butchersillakaan, sillä heidän vastaava lukemansa on +8.

Toinen merkittävä juttu on edelleen onnistuminen ns. Red Zonella, eli 20 jaardin sisällä vastustajan maalialueesta. Luonnollisesti myös omalla Red Zonella on oltava hereillä. Crocodilesin hyökkäys on edennyt Red Zonelle yhteensä 26 kertaa 27:stä mahdollisuudesta. Prosentti on liigan paras, eli 96,3. Porvoo on tässäkin kategoriassa tilastokakkonen. He ovat menneet päätyyn saakka 24 kertaa 26:sta ja prosentti on 92,3.

Varsin vahvaa tekoa oleva Crocodilesin puolustus on nyt pariin kertaan mollattu TV-lähetyksissä. Ei ole säkkejä, Thomas Anessiadis ei ole tarpeeksi hyvä, näin on annettu ymmärtää.

No, jokainen tilastojenlukutaitoinen voi näppärästi ihan parilla klikkauksella avata Vaahteraliigan tilastot ja vaikka tutustua niihin. Voi olla, että me emme ole ykkösenä ihan kaikissa tilastoissa, mutta monessa olemme. Niin myös Red Zone puolustuksessa.

Vastustaja on päässyt Red Zonellemme 21 kertaa, mutta vain 12 kertaa niistä on syntynyt pisteitä. Sekin on liigan paras suoritus. On se kyllä jännä, miten nuo vähäiset säkit ja monet muut asiat nousevat esille, mutta 30 joukkuetilastosta, joita Vaahteraliigassa pidetään johtaa Crocodiles tusinaa. Ei se nyt niin huonosti ole. Sen lisäksi neljässä ollaan kakkosena, eli hiukan yli puolessa ollaan kuitenkin kohtalaisen menestyneitä. Ja sitten sieltä kaivetaan yksi. No mutta hei, suodaan se asiantuntijoille. Ai niin ja edellisessä ottelussa Crusadersia vastaan niitä säkkejä tuli kolme lisää. Ei olla enää viimeisinä.

Näyttäisi siltä, että jotain me ollaan tehty oikein. Kannattaa kuitenkin muistaa, että pelejä on pelattu vasta seitsemän. Kausi on maraton, ei satasen sprintti. Yritetään koko ajan parantaa pelaamista kaiken muun tekemisen ohella ja päättää kausi voittoon. Se lienee jokaisen joukkuelajeissa urheilua harrastavan tavoite.

Jos joku asia on varma, varmaa on, että sunnuntaina edessä on todella kova testi. Yritetään selviytyä siitä kuivin jaloin. Porvoon Keskuskentän katsomo tulee taatusti pullistelemaan. Nähtäväksi jää, meneekö kauden ennätysyleisölukema uusiksi. Sehän on Crocodilesin ja Royalsin välisestä kamppailusta numeroin 815. Olisi hienoa, jos menisi. Se osoittaisi sen, että laji kiehtoo ja kiinnostaa. Ainakin meillä maakunnissa.

Matsi alkaa sunnuntaina idyllisen Porvoon hienolla Keskuskentällä klo 16.30 lähtien. Jos ette pääse paikalle, kannattaa tsekkailla Ruutu+ -palvelua ja katsella peli sitten sieltä livenä!

Kausi	Ottelu	Tulos	Cro v But
2023	Crocodiles v Butchers	31-6	31 1 21
2022	Butchers v Crocodiles	9-35	30 1 21
2022	Crocodiles v Butchers	15-13	29 1 21
2021	Butchers v Crocodiles	47-14	28 1 21
2020	Crocodiles v Butchers	42-6	28 1 20
2019	Crocodiles v Butchers	30-29	27 1 20
2019	Butchers v Crocodiles	40-51	26 1 20
2018	Crocodiles v Butchers	23-17	25 1 20
2018	Butchers v Crocodiles	38-13	24 1 20
2017	Butchers v Crocodiles	40-14	24 1 19
2017	Crocodiles v Butchers	0-31	24 1 18
2016	Crocodiles v Butchers	52-19	24 1 17
2016	Butchers v Crocodiles	7-35	23 1 17
2015	Butchers v Crocodiles	14-22	22 1 17
2015	Crocodiles v Butchers	28-7	21 1 17
2014	Crocodiles v Butchers	18-26	20 1 17
2013	Butchers v Crocodiles	51-35	20 1 16
2012	Butchers v Crocodiles	35-42	20 1 15
2012	Crocodiles v Butchers	42-18	19 1 15
2011	Butchers v Crocodiles	10-21	18 1 15
2010	Butchers v Crocodiles	30-17 MB XXXI	17 1 15
2010	Crocodiles v Butchers	42-30	17 1 14
2009	Crocodiles v Butchers	14-17	16 1 14
2009	Butchers v Crocodiles	14-21	16 1 13
2009	Crocodiles v Butchers	21-27 OT EFL	15 1 13
2008	Butchers v Crocodiles	61-6	15 1 12
2008	Crocodiles v Butchers	7-16	15 1 11
2007	Butchers v Crocodiles	15-14 MB XXVIII	15 1 10
2007	Butchers v Crocodiles	18-7	15 1 9
2006	Butchers v Crocodiles	16-37	15 1 8
2006	Crocodiles v Butchers	26-24	14 1 8
2005	Butchers v Crocodiles	17-7 MB XXVI	13 1 8
2005	Butchers v Crocodiles	19-28	13 1 7
2004	Butchers v Crocodiles	16-21 3rd	12 1 7
2004	Crocodiles v Butchers	42-0	11 1 7
2003	Butchers v Crocodiles	27-21 3rd	10 1 7
2003	Crocodiles v Butchers	28-20	10 1 6
2002	Butchers v Crocodiles	7-35	9 1 6
1999	Butchers v Crocodiles	6-41	8 1 6
1999	Crocodiles v Butchers	46-13	7 1 6
1998	Butchers v Crocodiles	19-37	6 1 6
1997	Crocodiles v Butchers	17-19 QF	5 1 6
1997	Butchers v Crocodiles	22-24	5 1 5
1996	Crocodiles v Butchers	20-7 QF	4 1 5
1996	Butchers v Crocodiles	7-8	3 1 5
1995	Butchers v Crocodiles	14-7 3rd	2 1 5
1995	Crocodiles v Butchers	16-7	2 1 4
1994	Crocodiles v Butchers	17-19 QF	1 1 4
1994	Butchers v Crocodiles	27-14	1 1 3
1993	Butchers v Crocodiles	28-8	1 1 2	1	1	2
1992	Crocodiles v Butchers	16-14	1 1 1
1992	Butchers v Crocodiles	17-17	0 1 1
1990	Crocodiles v Butchers div	10-22	0 0 1

Kärkikamppailu Runebergin kotikonnuilla

Lue myös

Viimeisimmät artikkelit

Viimeisimmät kommentit

Arkistot

Kategoriat

Meta