Crocodiles edustus
Juniorit
Crocodiles naiset
Cheerleaders
Uutiset 2012   Uutiset 2011   Uutiset 2010   Uutiset 2009   Uutiset 2008   Uutiset 2007

Uutiset

10.09.2015
Haastajan rooliin kuin ohimennen

Haastajan rooliin kuin ohimennen
Lauantaina pelataan Sonera Stadiumilla amerikkalaisen jalkapallon Vaahteraliigan mestaruuden ratkaiseva finaaliottelu, jonne tiensä ovat selvittäneet runkosarjassa kolmanneksi sijoittunut helsinkiläinen Roosters ja Crocodiles. Lähes kotikentällään pelaava Roosters on neljättä kertaa peräkkäin finaalissa ja kaikki oikeat asiantuntijat ovatkin tehneet Juha Hakalan luotsaamasta ryhmästä selkeän ennakkosuosikin.

Ottelussa ovat muuten vastakkain ne kaksi seuraa, jotka ovat yhtäjaksoisesti pelanneet pisimpään Vaahteraliigassa. Roosters on ollut luonnollisestikin läsnä alusta saakka ja Crocodileskin jo vuodesta 1992. Kaksikko viihtyykin Vaahteraliigan maratontaulukon kärkikolmikossa melkoisen stabiilisti.

Sehän vain sopii ja passaa, että Roosters on suosikki tähän(kin) matsiin lähdettäessä. Näinhän sen oikeasti kuuluukin olla, sillä onhan seura vienyt viimeiset kolme kultaa nimiinsä ja yhteensä kultamitaleita helsinkiläisjoukkueella on jo 17 kappaletta. Jaossa olleista 35 mestaruudesta Helsinkiin on jäänyt yhteensä 25 kappaletta, Espooseen on mennyt yksi ja samoin Vantaalle. Lähes pääkaupunkiseuduksi laskettava Porvoo on päässyt Butchersin johdolla puolestaan juhlimaan kuutta mestaruutta. Ne ainoat muualle kadonneet kultamitilit on kiikutettu 2001 vuonna Seinäjoelle ja 2003 Turkuun.

Tällä kaudella Crocodiles sattui voittamaan runkosarjan yllättäen kaikki, sillä ennen kauden alkua tehdyissä jäätävissä analyyseissa vesipedoille oli tarjolla pääsääntöisesti sijoja 4.-5. Siinä valossa kausi on jo nyt mennyt upealla tavalla yläkanttiin ja pelkkä reissukin Helsinkiin pitäisi kai ottaa nöyrästi vastaan palkintomatkana. Onhan se aina hienoa päästä katselemaan pääkaupungin kirkkaita valoja ja jossain vaiheessa sitä voi nähdä vilahduksen jopa jostain semi-julkimosta tai peräti Olympiastadionin tornista.

Leikki sikseen, haastajan rooli kelpaa erinomaisen hyvin Crocodilesille. Tuskin monikaan oikeasti oman seuran ulkopuolella ennen kautta edes kuvitteli ensimmäistä kauttaan joukkuetta valmentavan Henri Kotasen kykenevän johdattamaan joukkuettaan näin pitkälle. Sen sijaan joukkueen sisällä on ollut tekemisen meininki jo pitkään. Itse asiassa harva uskoi edes kauden mittaan Crocodilesin pystyvän ottamaan piikkipaikan tämän kauden laadukkaassa ja tasaisessa Vaahteraliigassa. Vielä kalkkiviivoillakin epäileviä Tuomaita oli jenkkifutismaailma pullollaan.

Kaikesta huolimatta Crocodilesin leiristä on turha odotella "ähäkutti"-fiiliksiä, sillä siihen ei ole aihetta. Lauantaina päättyvän Vaahteraliiga-kauden huipentuma on taatusti arvoisensa ja vastakkain olisi saattanut olla jotkut aivan toisetkin joukkueet. Erot ovat tällä kaudella olleet oljenkorttakin ohuempia ja yksittäistä hiustakin hienompia. Tärkeintä on ollut päivän kunto.

Semifinaaleissa Roosters kaatoi Trojansin selvästi 33-10 vieraissa ja Crocodiles päivää aiemmin pudotuspelien ensikertalaisen, 69ersin 28-7.

Hiukan historiaa

Historia kertoo Roostersin ja Crocodilesin kohdanneen Vaahteraliigassa yhteensä 46 kertaa pudotuspelit mukaan lukien. Näistä otteluista punakone on voittanut 29 päästen viimeistelemään rokotiilinnahkabuutsejaan kun taas bbq-wingsiä on höyhennetystä kukonpojasta saatu grillailla ja chillailla 17 kertaa.

Pudotuspeleissä joukkueet ovat olleet puolestaan vastakkain tähän mennessä kahdeksan kertaa, eikä sekään tilasto Crocodilesille erityisen hyvää lupaa. Kuudesti on Roosters voittanut ja vain kahdesti Crocodilesilla on ollut aihetta juhlaan.

Ensimmäisen kerran mitalipeleissä kohdattiin kauden 1993 pronssiottelussa. Koko kauden mainiosti pelannut Crocodilesin hyökkäys oli menettänyt terävimmän raateluhampaansa, pelinrakentaja Shane Davoltin, olkapäävamman takia välierässä ja näin Roosters otti himmeimmät mitalit lukemin 24-8. Vuonna 1995 tuli tappio semifinaalissa 25-3 ja seuraavan kerran oltiinkin sitten vastakkain Vaahteramaljassa vuonna 2000. Silloin Roosters puristi voiton hyvästä taistelusta huolimatta numeroin 25-17.

Vuonna 2001 nähtiin sitten se ihme, että landelta löytyi joukkue, joka kukisti suuren ja mahtavan punakoneen sen omalla kotikentällä Vaahteramaljassa. Tilanne oli silloin sama kuin nytkin. Crocodiles tuli kentällä haastajana. Voitto irtosi niukasti lukemin 15-13, mutta juhlat olivat kaikkea muuta kuin niukat. Mitalisaunaa vietettiin perimätiedon mukaan vielä seuraavana talvenakin harva se viikonloppu.

Toisen voittonsa Roostersista Crocodiles otti playoffissa vuonna 2010, jolloin Joupiskalla nähtiin ilotulitus numeroin 42-28.

Miten tähän tultiin?

Crocodilesin joukkueen rakentaminen alkoi hyvissä ajoin viime vuoden puolella. Monissa se on herättänyt, ellei nyt ihan hilpeyttä, ainakin kulmakarvojen nostelua. On sanottu, että puolustuksen linjan keskelle linjamiehen tuominen on turhaa touhua. No, Crocodilesin valmennuksessa oltiin eri mieltä ja siihen kohtaan pestattiin kaveri nimeltään Lane Stuht. Tässä vaiheessa kautta voidaan väittää Stuhtin olleen yksi merkittävä syys ille, että Crocodilesin puolustus on ollut sillä tasolla, millä se on koko kauden ollut. Miehen oma tekeminen on ollut läpi kauden sitä luokkaa, että se on väistämättä nostanut myös muiden tekemisen tasoa.

Aivan huikeana esimerkkinä siitä voidaan mainita säkkitilaston voittanut tämän kauden rookie, Filip Zacok. Jos joku olisi ennen kauden alkua maininnut oman nuoren kasvatin ja rookiepelaajan olevan niin isossa roolissa kuin missä hän on ollut, olisi ambulanssi ajanut paikalle pillit vinkuen täynnä valkotakkisia setiä ja rauhoittavia aineita.

Puolustus on ollut se ase, jonka voimalla tähän on tultu. Nyt toivotaan, että puolustus on loppuun saakka tämän rakennelman ratkaiseva elementti, sillä suursuosikki Roostersilla on nakata hyökkäykseen todella pelottava asearsenaali. Sen sai viimeksi todeta alkukaudesta Vaahteraliigaa dominoinut Trojans viime viikonlopun semifinaalissa kotikentällään.

Roosters pyöritti kesän mittaan pelaajakarusellia paikaten viime kauden jälkeen syntyneitä aukkoja ja vaihdellen jenkkejään todella menestyksekkäästi. Vaikka pelinrakentajaksi pestauttui Josh Hollingsworth vaihdettiinkin Micah Browniin, ei ensin mainitunkaan kohdalla huonosta pelinrakentajasta kyse ollut. Nyt vain upgreidattiin kaveria paremman tultua tarjolle. Samaan syssyyn ryhmään liittyivät myös Bernard Luster ja Stephen Payton.

Roostersin peli rakentuu suuresti juoksu-uhkaan, jonka muodostavat pelinrakentaja Brown ja keskushyökkääjä Jaycen Spears. Ilman tämän kaksikon pysäyttämistä, tai edes hidastamista, joukkueen kaataminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Jos Spearsin annetaan kipittää noin 250 jaardia, kuten mies teki kauden ensimmäisessä keskinäisessä kohtaamisessa, ja pari touchdownia siihen päälle, voi haaveet mestaruudesta haudata saman tien.

Vastaavasti heittopuolustuksessa on pidettävä kaikki halogeenit päällä Kimi Linnainmaan, Ville Palikaisen, Bernard Lusterin ja Onni Juvosen kanssa. Juoksu-uhka nimittäin ei Roostersin kohdalla suinkaan tarkoita sitä, etteikö pelinrakentaja Micah Brown viskoisi palloa isojen pelien kuvat verkkokalvoillaan äärettömän vahvalle laitahyökkääjäryhmälleen erittäin hanakasti.

Juoksu kuriin ja pallo taivaalle?

Tietenkin Crocodilesin kannalta olisi ideaali ja ihanteellinen tilanne, että tuo juoksu saataisiin tyrehdytettyä ja pakotettaisiin Brown heittämään enemmän kuin mies haluaa. Tähän hommaan vaikuttaa kuitenkin myös Roostersin laadukas hyökkäyksen linja Iiro Luodon ja hänen nuorten perillistensä Jere Lahden, Samuli Vehkomäen, sekä britti Benjamin Watkinsin johdolla.

Sota linjassa Roostersin hyökätessä tulee olemaan yksi ottelun kohokohdista ja sitä kannattaa myös satunnaisen katselijan seurata, sieltä niitä ratkaisuja tullaan näkemään.

Sota on linjassa kiivasta myös toisin päin, eli Roostersin vahva puolustuksen ryhmä tulee iskemään surutta Crocodilesin hyökkäyksen kimppuun. Jos on Roostersilla erittäin monipuolinen hyökkäyskalusto, ei tähän taisteluun tarvitse vihreänuttuistenkaan ihan yhden harppuunan systeemillä lähteä.

Eniten touchdowneja Vaahteraliigassa heittäneellä pelinrakentaja Justin Sottilarella kohteina ovat olleet eniten heitto-maaleja tehnyt Timothy Thomas, Spencer Cutlan, Vili Rajamäki, Harry Innis ja Yann Dika-Balotoken, sekä keskushyökkääjä Damonshay Pitt, eli vaihtoehtoja kyllä löytyy. Jos on oltava Crocodilesin puolustuksen takakentän hereillä, samaa voi viestittää myös Roostersin suuntaan.

Varsin olennaista on se, millä tavalla Crocodilesin hyökkäys pystyy raivaamaan tilaa juoksupelille, josta päävastuun on kantanut vikkelä Pitt. Palloa ovat toki kantaneet myös Mika Nissinen ja Teemu Ivalo ja varmasti sitä olisi tuupattu Velipekka Jaakonsaarenkin kainaloon, mutta valitettavasti VP ei ole loukkaantumisen takia mukana kentällä. Niinpä jokapaikanhöylä Yann Dika-Balotoken on käynyt ajoittain antamassa muille hengähdystaukoa keskushyökkääjänä. Jos juoksu kulkee, tulee tilaa myös heitolle, sillä silloin Vaahteraliigan kovin taklaaja Dustin Illetschko ja toinen kovan luokan tukimies, Niko Kuikka, joutuvat olemaan myös sen kanssa hereillä.

Match-upit voisi mennä läpi toki mies mieheltä. Olisi kuitenkin aivan turhaa ryhtyä niin tekemään, sillä todellisuudessa vastakkain on kaksi nousujohteisen kauden pelannutta vahvaa ryhmää, jotka taatusti kunnioittavat toisiaan todella paljon.

Kristallipalloja kirkastelemaan

Mihin ottelu sitten tulee ratkeamaan, on se kysymys, joka on kaikkien huulilla. Jokaisella on oma suosikkinsa, jokaisella on myös omat reseptinsä kummankin joukkueen kellistämiseen. Harva on sen keitoksen onnistunut kuitenkaan tällä kaudella loihtimaan, jolla Roosters tai Crocodiles on kaadettu. Kokkeja löytyy lusikoinen sekoittamaan ja hämmentämään ihan jokaista soppaa, niin nytkin.

Jos ei Juha Hakala ole kertaakaan hävinnyt Vaahteramaljaa, Henri Kotanen puolestaan ei ole edes kertaakaan siellä päävalmentajana ollut. Sen sijaan Vesa Jalava on. Vesse oli piirtelemässä X- ja O-kirjaimia Crocodilesin mestarijoukkueelle 2001, jolloin pytty lähti ensimmäistä kertaa harrastamaan maakuntamatkailua pois Kehä III:n sisäpuolelta.

Meni syteen tai saveen, luvassa on huippujännittävä, hermoja raastava ja ainakin ennakkoon kovin tiukalta vaikuttava kamppailu 36. SM-kullasta. Lauantai-iltana joskus klo 21.00 jälkeen on käynyt selväksi, miten erinomaisesti kunkin ennustajan vilkaisut kristallipalloon ovat toteutuneet.

Ottelu pelataan Sonera Stadiumilla lauantai-iltana alkaen klo 18.30. Seinäjoelta matkaan lähtee ainakin kolme bussia ja vihreitä kannustavaa väkeä tulee paikkeille myös muualta ja omilla kulkuneuvoillaan. Ennen peliä Sonera Stadiumin liepeillä on tarjolla myös Crocodiles-henkistä tailgatemenoa. Sieltä löytyy fanikamaa ja kunnon musiikkia, sekä kaikenlaista muutakin viihdykettä. Tervetuloa poikkeamaan kulmille. Tailgate-hommat alkavat viimeistään klo 15.30. Jos muutoksia tulee, niistä kerrotaan Facebookissa ja Twitterissä.

Jos ei ole mahdollisuutta matkustaa Sonera Stadiumille, niin yksi hyvä paikka katsella peliä on Sokos Hotel Lakeuden Sports Bar Wilson. Screeneiltä voi katsella peliä hyvän sapuskan ja maukkaiden juomien vauhdilla.

Nelonen Pro 1 ja Ruutu.fi puolestaan näyttävät ottelun suorana lähetyksenä ennakkotunnelmineen kello 18.00 alkaen.

Keskinäiset kohtaamiset
1992 Crocodiles v Roosters 20-42
1992 Roosters v Crocodiles 27-0
1993 Crocodiles v Roosters 30-28
1993 Roosters v Crocodiles 31-30
1993 Roosters v Crocodiles 24-8 (3rd place game)
1994 Crocodiles v Roosters 37-16
1995 Crocodiles v Roosters 7-21
1995 Roosters v Crocodiles 38-16
1995 Roosters v Crocodiles 25-3 S/F
1996 Crocodiles v Roosters 30-25
1996 Roosters v Crocodiles 53-0
1997 Roosters v Crocodiles 17-14
1998 Crocodiles v Roosters 21-28
1998 Roosters v Crocodiles 48-7
1999 Crocodiles v Roosters 11-44
1999 Roosters v Crocodiles 46-7
1999 Roosters v Crocodiles 35-0
2000 Crocodiles v Roosters 7-35
2000 Roosters v Crocodiles 47-7
2000 Roosters v Crocodiles 25-17 (Maple Bowl)
2001 Roosters v Crocodiles 35-7
2001 Roosters v Crocodiles 13-15 (Maple Bowl)
2002 Roosters v Crocodiles 37-21
2003 Crocodiles v Roosters 17-26
2004 Roosters v Crocodiles 40-34 OT
2004 Roosters v Crocodiles 42-17 S/F
2005 Crocodiles v Roosters 19-14
2006 Crocodiles v Roosters 37-0
2006 Roosters v Crocodiles 7-40
2007 Crocodiles v Roosters 13-16
2008 Crocodiles v Roosters 50-51
2008 Roosters v Crocodiles 27-40
2009 Crocodiles v Roosters 41-8
2009 Roosters v Crocodiles 36-33 S/F
2010 Crocodiles v Roosters 24-27
2010 Roosters v Crocodiles 20-21
2010 Crocodiles v Roosters 42-28 S/F
2011 Crocodiles v Roosters 84-0
2012 Crocodiles v Roosters 44-26
2012 Roosters v Crocodiles 14-21
2012 Crocodiles v Roosters 21-41 S/F
2013 Crocodiles v Roosters 13-48
2014 Crocodiles v Roosters 27-19
2014 Crocodiles v Roosters 49-0
2015 Roosters v Crocodiles 38-29
2015 Crocodiles v Roosters 24-0


Takaisin uutisiin


  • mainos__05
  • mainos__07
  • mainos__06
  • plu
  • mustajarvenliikenne
  • eepee
  • amarillo
  • abc
  • joupiska
  • epkk
  • se
  • pop
  • orat
  • marttilankortteeri
  • komiakaupunkiseutu
  • tuoretie
  • tms

 

  • tt-2
  • Eevia main logo circle
  • sponssibox

 

  •                                  Investium_2016_vaaka_RGB300
  • Investium_2016_vaaka_RGB300
  • Eevia main logo circle