Crocodiles edustus
Juniorit
Crocodiles naiset
Cheerleaders
Uutiset 2012   Uutiset 2011   Uutiset 2010   Uutiset 2009   Uutiset 2008   Uutiset 2007

Uutiset

05.09.2015
Crocodiles eteni finaaliin

Crocodiles eteni finaaliin
Crocodiles – 69ers 28-7 (14-7)

Crocodiles varmisti paikkansa Vaahteraliigan finaaliottelussa XXXVI Vaahteramaljassa Helsingin Sonera Stadiumilla kaadettuaan välieräottelussa helsinkiläisen 69ersin kohtuullisen hyvän väännön jälkeen.
Finaali on Crocodilesille seuran historian seitsemäs. Vain vuonna 2001 on juhlittu mestaruutta, joten Vaahteramaljan voittaminen olisi todella virkistävä poikkeus. Vastustaja ensi lauantaille ratkeaa huomenna pelattavassa toisessa semifinaalissa, jossa vastakkain ovat Trojans ja Roosters Turussa.

Kaatosade ei tappanut tunnelmaa
Lauantain semifinaalin ensimmäinen puoliaika oli haasteellinen kummallekin joukkueelle äärimmäisyyksiin menneen rankkasateen vuoksi. Se tuhosi suurelta osin heittopelin tehtyään pallon lipoisaksi, joka pariin otteeseen päätyikin vastustajan hyppysiin livettyään laitahyökkääjän näpeistä.

Aivan erityisesti käy kuitenkin kiittäminen olosuhteisiin nähden runsaslukuista yleisöä, joka Jouppilanvuoren kattamattomassa katsomossa kannusti omiaan. Vaikka vettä tuli kaatamalla ja jokainen läsnäolija oli taatusti läpimärkä sydänjuuriaan myöden, porukkaa tuli tukemaan Crocodilesia matkalla finaaliin.

Ei siis ollut ihme, että voiton varmistuttua kotijoukkueen pelaajat taputtivat yleisölle kiittäen upeasta kannustuksesta. On sääli, että edes 15 SM-tason mitalia ei ole tarjonnut Crocodilesille mahdollisuutta tarjota yleisölleen heidän ansaitsemiaan olosuhteita.

Joukkueiden edellisessä kohtaamisessa runkosarjan päätöskierroksella vierasjoukkue pisti ensimmäisenä numeroita taululle ja niin kävi myös tällä kertaa. Vaikka kotijoukkue sai aloittaa ottelun hyökkäysvuorolla, ei sen suurempaa tulosta saatu aikaiseksi. Toisaalta sama oli tilanne myös vierasjoukkueen kohdalla. Ensimmäisellä neljänneksellä ei tulostaulunhoitajalla ollut hommia lainkaan.

Sen sijaan toisella digitaalin numerot alkoivat saada kyytiä muutoinkin kuin pelikellon lukemien vaihtuessa. Vierasjoukkue 69ers iski tälläkin kertaa ensin, aivan kuten runkosarjan viimeisessä pelissä.
Hiukan elohopeaakin liukkaampi pelinrakentaja Jabari Harris, jonka juoksu on ollut sixtareiden selkeästi vaarallisin ase, punnersi itse vieraat johtoon parin jaardin päästä maalialueesta.

Sixtareiden TD herätti
Onneksi tuo vieraiden touchdown tuntui olevan se defibrallaattori, joka sai volteillaan Crocodilesin sydämen sykkimään sen verran voimakkaasti, että vastaus tuli hyvin nopealla aikataululla.

Tasoitukseen johtaneessa touchdownissa pelinrakentaja Justin Sottilare paikallisti noin Lontoon Big Benin kokoisen brittilaitahyökkääjä Harry Innisin maalialueella. Tasoitukseen oikeuttavan lisäpisteen potki nyt sisään edellisessä kamppailussa sixtareita vastaan hieman takellellut Spencer Cutlan.

Vieraiden seuraava hyökkäysvuoro päättyi Sebastien Sagnen lentopotkuun. Crocodiles sai kohtuullisen hyvät kenttäasetelmat ja Sottilare pystyikin rakentamaan otollisen paikan lisäpisteisiin heittämällä pallon Yann Dika-Balotokenille 47 jaardin siivulla, joka päättyi sixtareiden kahdeksan jaardin kohdalle. Rangaistusten jälkeen pallo olikin tuota pikaa lähes maalilinjalla, mistä Sottilare itse tuikkasi soikion maaliin ja Cutlan potkaisi lisäpisteen haarukkaan. Näin saatiin valmiiksi taukonumerot 14-7.

Ensimmäisen puoliajan aikana revennyt taivas oli ilmeisesti saatu parsittua kasaan toiselle puoliajalle, sillä aurinko korvasi jättimäiset pisarat ja ehkä hiukan enteellisestikin sateenkaari osui miltei täydellisesti juuri kentän tienoille.

Matsi ratkesi lopussa
Tauon jälkeen kolmas neljännes mentiin pisteittä. Crocodilesin puolustus oli samalla tasolla läpi kamppailun, jolla se on pystynyt pitämään vastustajat pihdeissä käytännössä miltei jokaisessa matsissa kuluvalla kaudella. Niinpä ei ollut mikään erityisen iso ihme, että 69ers jäi tälläkin kertaa pisteittä ottelun koko toisella puoliajalla.

Sixtareiden varsin varttunut ja kapea materiaali jäi jo kuudennen kerran pisteittä puoliajan jälkeen, joten jostainhan se kielii. Väsymys alkoi väistämättä hiipiä jäseniin ja kotijoukkue käytti sen häikäilemättä hyväkseen ottelun viimeisellä neljänneksellä.

Kotijoukkueen sankariksi tällä kertaa nousi USA:ssa pelatuissa lajin MM-kisoissa Ranskaa edustanut, mutta Torontossa syntynyt, Yann Dika-Balotoken, joka otti sujuvasti sankarin viitan hartioilleen. Nopea ja taitava pelimies, joka yleensä löytyy kulmapuolustajan tontilta, kävi nyt jeesaamassa myös hyökkäyksessä todella loistavin tuloksin.

Ensin Dika-Balotoken karkasi huikealla juoksullaan vieraiden linjan keskeltä 61 jaardin siivulla maalintekoon hyökkäyksen linjan tehtyä tilaa loistavasti. Spencer Cutlanin lisäpistepotku muutti lukemiksi 21-7.

Tilanne pakotti vierasjoukkueen reagoimaan hyökkäyspeliensä kutsuihin. Jos oli aiemmin pääsääntöisesti ollut tarjolla Jabari Harrisin juoksua, nyt joukkue lähti heti liikkeelle heittopelillä ja se kostautui pahemman kerran. Tukimies Lauri Anttila luki Harrisin kuvioita kuin avointa kirjaa ja poimi näppeihinsä heiton syötönkatkoksi. Pallo oli Anttilan interin jälkeen vieraiden 25 jaardilla ja siitä Crocodiles hyödynsi tilanteen sangen nopeasti.

Ensin tultiin parilla heitolla eteenpäin ja sen jälkeen Damonshay Pitt juoksi pallon lähelle maalialuetta, mistä Justin Sottilare löysi heitollaan toisen maalinsa tehneen Yann Dika-Balotokenin ja Cutlanin potkun jälkeen matsi oli käytännössä taputeltu.

Puolustus piti kurissa
Kuten niin usein aiemminkin kuluvalla kaudella ja jopa menneinä vuosina, niin tälläkin kertaa Crocodilesin puolustus oli se ase, jolla peli kuitenkin lopulta voitettiin. Kauden mittaan jokainen puolustuksen pelaaja tuntuu kasvaneen sitä enemmän, mitä suurempi haaste on ollut tarjolla.

Kotijoukkueen puolustus oli tällä kertaa hereillä edellistä keskinäistä kohtaamista paremmin, vaikka vieraat ensimmäisenä pisteitä tekivätkin. Iso ja ilkeä puolustus taklasi 69ersin pallonkantajan aloituslinjan takana huikeat 15 kertaa. Se on sen verran paljon, että jotkut joukkueet eivät pysty moiseen yhden kaudenkaan aikana. Kun vielä Juhani Koivumäki ja Lauri Anttila poimivat syötönkatkot mieheen, ei ole syytä ihmetellä, jos vastustajan pistesarake jää laihaksi.

Samalla se tarkoittaa myös sitä, että hyökkäykseltä riittää usein hieman keskinkertaisempikin esitys voittoon, sillä yhdellä touchdownilla ei tällaisia pelejä todellakaan voiteta.

Jos joku muu kuin ottelussa taas kerran loistanut Filip Zacok valitaan Vaahteraliigan vuoden tulokkaaksi, on se verinen vääryys. Nuori slovakki oli taklaamassa pallonkantajaa yhteensä 10,5 kertaa ja näistä 5,5 taklausta kirjattiin linjan takana.

Vierasjoukkueelta ei voi, eikä pidä, ottaa mitään pois. He tekivät matsista sen statuksen arvoisen, mutta rahkeet eivät yksinkertaisesti riittäneet haastamaan kotijoukkuetta, joka otti nyt seitsemännen peräkkäisen voittonsa ja varmisti matkan finaaliin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2011. Silti ensimmäistä kertaa pudotuspeleihin päässyt 69ers voi kulkea pää pystyssä tappiosta huolimatta.


Takaisin uutisiin


  • mainos__05
  • mainos__07
  • mainos__06
  • plu
  • mustajarvenliikenne
  • eepee
  • amarillo
  • abc
  • joupiska
  • epkk
  • se
  • pop
  • orat
  • marttilankortteeri
  • komiakaupunkiseutu
  • tuoretie
  • tms

 

  • tt-2
  • Eevia main logo circle
  • sponssibox

 

  •                                  Investium_2016_vaaka_RGB300
  • Investium_2016_vaaka_RGB300
  • Eevia main logo circle