Crocodiles edustus
Juniorit
Crocodiles naiset
Cheerleaders
Edustus uutiset   Joukkue 2017   Joukkue 2016   Joukkue 2015   Joukkue 2014   Joukkue 2013   Joukkue 2012   Joukkue 2011   Joukkue 2010   Joukkue 2009   Joukkue 2008

Edustus uutiset

01.09.2016
Onko takamatka ajettu kiinni?

bowlbound99-zacok
bowlbound40-fayard 
bowlbound17-sottilare 
bowlbound91-suhonen 


Onko takamatka ajettu kiinni?

Lauantaina pelattavassa amerikkalaisen jalkapallon finaalissa nähdään siis, kuten varmasti kaikki lajia seuraavat tietävätkin, Roosters ja Crocodiles. Varoituksen sana jo tässä kohtaa kaikille mielensäpahoittajille. Jos et pidä pitkistä tarinoista, älä lue. Saattaa sisältää myös pähkinää.

Suuri mielenkiinto ottelussa kohdistuu siihen, onko Crocodiles onnistunut vuodessa ajamaan takamatkan kiinni, sillä samat joukkueethan selvittelivät asioita myös kauden 2015 huipennuksessa, jolloin Roosters oli parempi numeroin 45-31.

Tuo Crocodilesin tekemä 31 pistettä olisi riittänyt 22 kertaa voittoon. On tietenkin ihan hölmöä verrata otteluita toisiinsa, joten se nyt vain ihan kuriositeettina. Vain neljä kertaa on muuten tehty enemmän kuin 45 pistettä, eli siinä mielessä jossittelu todellakin oli turha urheilun alalaji viime syyskuun 12. päivän iltana.

Linjojen sotatanner
Tälle kaudelle Crocodiles muuttui selvästi enemmän kuin Roosters. Etenkin linjoissa tapahtui paljon liikehdintää, mikä nyt fyysisesti ottaen on jo melko merkittävä juttu, koska eivät nuo järkäleet nyt yleensä NIIN paljon liikahtele pelipaikoillaan. No, tällä kertaa liikkuivat ja suunta oli muualle hyökkäyksen Sami Rantasella, Stewart Keenanilla ja Ashley Dewingilla, sekä puolustuksen Janne Rautiaisella, Lane Stuhtilla, Toni Mäkelällä, ja Olli Makkosella.

Linjat ovat harvoille satunnaisille katsojille tuttuja taisteluareenoita, mutta usein peli ratkeaa juuri näiden jättien tekemiseen. Edellä mainittujen pelaajien listalta muutama lopetti, osa joutui lopettamaan ja osa siirtyi muualle, niinpä edustusjoukkueen päävalmentaja Henri Kotanen joutuikin parsimaan hommaa kasaan aika lailla alkutekijöistä.

Crocodilesin puolustuksen linja on koko kauden ajan kasvanut melkoisesti ja työasiansa Englannissa kuosiin saanut Thomas Malagodi vaikuttaisi olleen se merkittävä kateissa ollut palanen, joka lopulta toi linjan keskelle juoksun pysäyttävän elementin.

Vaikka viime kaudella vuoden tulokkaaksi valittu Filip Zacok ei olekaan päässyt mellastamaan samaan tyyliin kuin viime vuonna, kertoo se lopulta vain kahdesta asiasta. Aivan ensiksi siitä, että nyt ei vierellä ole pelannut Lane Stuht, joka taisi olla viime kauden ykkösnimiä pelipaikallaan ja se puolestaan aiheutti sen, että vastustajien tuplatessa Stuhtin, jäi Zacokille tilaa enemmän. Toinen juttu on se, että muut ovat tainneet huomata Zacokin kyvyt ja ovat alkaneet ottaa teinipojan tosissaan.

Tälle kaudelle mukan saatiin Ranskan maajoukkueen Robin Mouton, joka valittiin Cantonissa, Ohiossa pelatuissa MM-kisoissa tapahtuman All Starsiin. Kaiken kukkuraksi Kotasella on ollut käytössään monipuolisia pelaajia, jotka pystyvät tarvittaessa pelaamaan niin tukimiehinä kuin linjassakin ja tällaisia ovat esimerkiksi June Robinson ja Joonas Raatikainen. Yksi pelaaja, johon kannattaa kiinnittää huomiota on ensimmäistä kauttaan Vaahteraliigassa pelaava Hannu "Bobo" Saarimaa. Myös se, että tällä kaudella Aatu Suhonen on pysynyt terveenä viime kauden rannevamman jälkeen ja se, että Teemu Sinisalo vaihtoi Butchersin nutun vihreään, ovat antaneet työkalupakkiin paljon mahdollisuuksia rakennella erilaisia puolustuskuvioita.

Crocodilesin hyökkäyksen linjassa puolestaan yksi erittäin tärkeä palanen Justin Sottilaren perspektiivistä katseltuna on saksalainen Matthias Stockamp, joka oli kuumeen vuoksi sivussa semifinaalista. Nyt mies on jälleen pelikuntoinen ja häntä toden totta kaivattiinkin. Tosin hänen paikallaan stuntannut Lauri Anttila selvitti aivan erinomaisesti tonttinsa välieräkamppailussa.

On myös melko lailla selvää, että Roostersin puolustusta ei pysäytetä millään. Niinpä ajatuksena lieneekin hidastaa sitä sen verran, että palokunnan saapuessa paikalle, pallo on jo kaukana pelinrakentajan näpeistä. Tätä hommaa pyrkivät hoitamaan viimeinen mohikaani vuoden 2001 mestarijoukkueesta, Jari Ylimäki, sentteri Mikael Paloniemi, Riku Alakoskela ja nuori J-P Ristolainen.

Pikainen vilkaisu Roostersin linjoihin puolestaan kertoo sen, että tunnelma muualla Suomessa on kuin siinä kuuluisassa gallialaisessa kylässä. Sitä vain odotetaan koska taivas putoaa niskaan tai punainen varjo lankeaa Rammsteinin konsertin tapaan ylle.

Hyökkäyksessä pelaavat kenties Suomen parhaat linjamiehet Iiro Luodon ja Jere Lahden johdolla. Puolustuksessa pelaavat kenties Suomen parhaat linjamiehet Aleksi Aitalan ja Roope Lindforsin johdolla. Eipä mulla muuta näistä hepuista.

bowlbound34-värinen
bowlbound06-robinson 
bowlbound88-cutlan 
bowlbound26-leinonen 


Pelinrakentajat, nuo Daavidit Goljatteja vastaan

Ottelun pelinrakentajat ovat oletusarvoisesti samat kaverit kuin viime syksynäkin. Roostersin Micah Brown ja Crocodilesin Justin Sottilare lienevät Vaahteraliigan kaksi parasta pelinrakentajaa, joskin he ovat täysin erityyppisiä kavereita sillä tontilla siinä sentterin takana.

Brown, tuo riiviömäinen juoksukone, aiheuttaa tekemisellään alituista päänvaivaa vastustajille. Ei mies ehkä ihan kaikkein paras heittävä pelinrakentaja ole, mutta kun jalat ovat kuin aropupulla ja vierellä pelaa sarjan paras keskushyökkääjä Jaycen Spearsin muodossa, niin ei aina tarvitse ollakaan.

Näinpä yksi ottelun avainasioista onkin Brownin oman juoksun pysäyttäminen ja se, että jos mies juoksee, on hänen maksettava siitä hintaa mustelmien muodossa. Hölköttely yli sivurajasta kenenkään koskematta ei oikein kuulu tämän tapahtuman ideologiaan saati sitten lajiominaisuuksiin. Watch out Mic Brown ;-)

Ideaalinen tilannehan olisi se, että Brownin ja Spearsin juoksupeli saataisiin kuriin niin, että Roosters joutuisi heittämään, eikä pääsisi valitsemaan, heittääkö vai juokseeko joukkue. Valitettavasti myös Roostersilla on oma sanansa sanottavana tähän.

Jos illasta tulee samanlainen ilotulitus kuin viime kauden päätteeksi, voi sattua aivan mitä tahansa. Kyllä Justin Sottilare vertailun heittopeleissä kestää, siitä ei ole epäilystäkään. Tällä kaudella mies on juossut kovin säästeliäästi, mutta eipä siihen oikeastaan ole ollut tarvettakaan.

Tilastoina pelinrakentajista Sottilare luottaa ilmasirkukseen, joka tuotti 42 heitettyä maalia ja vain kuusi syötönkatkoa. Jaardeja kertyi 3174 kappaletta, eli ihan kohtuullisesti. Ehkä se tärkein numero tuolla Sottilaren tilastoissa on kuitenkin tuo onnistumisprosentti, eli 62.3.

Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että kaksi kolmesta heitosta on onnistunut läpi kauden ja jos näin käy tälläkin kertaa, on se varsin hyvä lähtökohta ottelulle.

Brownin tilastoissa ei juoksevalle pelinrakentajalle ole kuitenkaan mitään hävettävää. Mies heitti alle puolet siitä mitä Sottilare onnistuen kuitenkin saalistamaan heitoilla 1307 jaardia, 16 touchdownia ja vain neljä syötönkatkoa. Nyt on kuitenkin huomioitava se, että Roosters on käyttänyt myös kolmea muuta pelinrakentajaa, eli siinä mielessä tilastot ovat hiukan vääristyneet. Brownin onnistumisprosentti muuten oli 51.9, eli ei ole huono sekään. Tosin se oikeuttaa tuossa listassa vasta sijalle 8.

bowlbound05-thomas-01 
bowlbound77-malagodi 
bowlbound25-strother 
bowlbound02-courageux 


Nopeat miehet pallo kainalossaan
Keskushyökkääjät,jotka lauantaina kohtaavat, ovat kohdanneet tällä kaudella kerran. Elokuisella Velodromilla Roostersin oli tarkoitus varmistaa runkosarjan voitto, ottaa semifinaali lauantaille ja marssia omille teilleen. Näin ei käynyt ja melkoisen suuri yksittäinen tekijä oli nimeltään Crocodilesin keskushyökkääjä Steven Strother. Mies kantoi palloa kahden maalin ja 145 jaardin edestä antaen joukkueelleen mahdollisuuden tasapäiseen kamppailuun punakonetta vastaan. Samaa toivotaan ja odotetaan lauantailtakin.

Crocodilesin keskushyökkääjäosastossa paikasta auringossa taistelevat myös Jie Li ja Jussi Koivumäki, sekä tarvittaessa vaikkapa June Robinson tai Joonas Raatikainen. Robinson on osaamistaan väläytellyt muutaman kerran tälläkin kaudella ja oli viime kaudella Ruotsissa ihan hyvä tällä tontilla. Raatikainen puolestaan on saanut nyt keskittyä enemmän puolustuksen hommiin, muta ainakin Crocodilesin leirissä muistetaan miehen avut tähän hommaan Trojansin asussa.

Roostersin puolella katseet kääntyvät kaveriin, joka kantaa numeroa 11. Jaycen Spears on osoittanut olevansa The Mies tässä sarjassa ja näissä peleissä. Vaikka Spears pelasi kaksi ottelua vähemmän kuin keskushyökkääjien tilaston ykkösnimi, Trojansin Chris Douglas, oli hän jaardeissa mitattuna kultaakin kalliimpi Roostersille. Jos Spears olisi pelannut nuo kaksi ottelua, olisi hän eittämättä juossut enemmän kuin 1186 jaardia, jotka hänen tililleen nyt kirjattiin yhdeksän touchdownin lisäksi. Elohopeaa muistuttava Spears onnistuu alituiseen luikertelemaan sieltä jostain pitkälle, missä ei edes ole tilaa.

Tällä kaudella Roosters on muutenkin ollut enemmän juoksu- kuin heittojoukkue. Spearsin ja Brownin lisäksi palloa ovat kantaneet todella erinomaisesti Alexander Kuronen, nuori Karri Pajarinen, sekä Esa Vanhoja. Pysäytettävää siis riittää ihan joka downille.


Tukimieskalusto kasvoi metrin
Yksi osa-alue, missä Crocodiles ei viime vuoden loppuottelussa pystynyt nousemaan toivotulle tasolle oli tukimiesosasto. Nyt sitäkin on onnistuttu paikkaamaan aivan kelvollisesti. Jo edellä mainittu Joonas Raatikainen on yhdessä ranskalaisen Matthieu Fayardin kanssa melkoinen kaksikko, jota täydentävät aivan erinomaisesti J-P Koivumäki, Santtu Karjalainen ja samoin edellä mainittu June Robinson.

Yksi todellinen kruununjalokivi on kuitenkin ensimmäistä kauttaan Vaahteraliigassa pelaava Jaska Värinen. Nuori krokotiili on noussut Crocodilesin puolustuksen parhaaksi taklaajaksi numeroiden valossa, eikä se ole mikään ihan mitätön temppu. Voisi väittää, että potentiaalia vuoden tulokkaaksi on olemassa. Värisen nopeita jalkoja todellakin tarvitaan Roostersin juoksun pyäyttämisessä.

Mielenkiintoinen tilasto Värisen kohdalla kertoo, että välieräottelussa ja läpi kauden hehkutettu Wasa Royalsin Chris Young taklasi tasan yhtä monta kertaa kuin ihan kutikutoinen Värinen. Jos Young on Vaahteraliigan ylivoimaisesti paras pelaaja tällä kaudella, niin vetäköön jokainen omat johtopäätelmänsä siitä, miten kova kaveri kasvaa Värisestä kunhan nuori mies saa vyölleen muutaman kauden lisää. Ai niin, 350 kg ja syväkyykkyä koko talvi, niin kyllä siinä sitten nopeus kehittyy. Suunta vain jää arvailtavaksi.

Porvoolaisten, ei kun Roostersin piti kirjoittamani, tukimieskaluston ytimen muodostavat Santtu Äyräväinen ja Sebastian Karbin, joiden kaverina häärää Itävallasta palannut Roni Salonen. Todella tiukka nippu tukimiehiä, joilta ei juuri aikaa tai hellyyttä pallonkantajalle liikene. Jotain nyt pitää kuitenkin koittaa keksiä. Epäilemättä hyökkäyksen koordinaattori Joni Mäkelä onkin pohtinut jotakin ihan mielenkiintoista tämän osaston sulkasadon aikaansaamiseksi tuijotettuaan videoita kyllästymiseen saakka. Niinhän ne koordinaattorit pakkaavat kuuleman mukaan tekemään.

Kokemusta vai vanhuutta?
Aika moni irvileuka on yrittänyt iskeä teräasetta Crocodilesin lapaluiden väliin arvostellessaan puolustuksen takakenttää, josta löytyvät sellaisetkin lajin dinosaurukset kuin Toni Haukkamaa ja Tuomas Leinonen. No, se parhaiten nauraa, jolla vahvimmat lääkkeet on. Eli kun puolsutuksen takakentältä löytyy The Doc, niin silloin myös napit ovat kohdillaan.

Tuomas Leinonen oli jo laittaa nappikset naulaan ja keskittyä kehittymään muilla elämänaloilla, mutta onneksi 13.9. oli perheen puolesta tehty lakana Seinäjoen Jääurheilukeskuksessa odottamassa teemuselännemäiseen-tyyliin. One More Year. Ja näinhän siinä sitten todellakin kävi. Luultavasti myös monet muut ovat huomanneet, ettei tohtorin pelisilmä ole kadonnut.

Leinonen poimi "Haukkiksen" tavoin neljä syötönkatkoa ja piti huolen siitä, että vastustajien laitahyökkääjät ovat eräänlaisella epämukavuusalueella läpi ottelun. Jos Santeri Inkinen ei olisi kadonnut GFL:n Dresden Monarchsiin juuri kauden alla olisi voinut käydä niin, ettei "Tuoppi" olisikaan pelannut. Lopputulemana voidaan kai sanoa, että tämä tapaturma oli kaikille osapuolille onnellinen perhetapahtuma. "Sane" on loistanut Saksassa ja "Tuoppi" Suomessa.

Crocodilesin varsin tasokkaan puolustuksen takakentän täydentävät safetyt. Näiden kavereiden ego on ehkä vain hiukan pienempi kuin Texasin osavaltion koko. Toisaalta Etelä-Pohjanmaata on aina sanottu Suomen Texasiksi, joten ei siinä mitään väärää liene.

Juhani Koivumäki on taatusti tullut monellekin laitahyökkääjälle ja parille keskushyökkääjällekin vuosien saatossa tutuksi siinä kun on yritetty ponnistella kasasta ylös. "Junnuhan" on nimenomaan valmistautunut tähän tehtävään erinomaisen hyvin, sillä hauikset ovat safetyn tärkein lihas kun punnertaa itseään pystyyn.

Toinen safetyn tonttia Crocodilesin väreissä pelaava kaveri on puolestaan ranskalainen Pierre Courageux. Jos joku heittää tähän kohtaa sen ihan vain himpun verran kuluneen fraasin siitä, että "parhaat ranskalaiset saa grilliltä", niin eipähän ole nähnyt vesipetojen kolmea muskettisoturia.

Juuri Courageux nousi välieräottelussa sankariksi katkaisemalla Isaac Fisherin pitkän heiton poimien vihdoinkin elintärkeän syötönkatkon. Ai niin, ehtihän mies yhden sellaisen selkeän pudottaakin kyseisessä kamppailussa, mutta silloin kun sankaria tarvittiin, mies myös ilmoittatui ottamaan sankarin viitan harteilleen.

Ja ettei sitten materiaali ihan vain neljään pelaajaan jäisi, niin apuja löytyy tännekin. Niko Lester ja Steven Strother hallitsevat myös näitä kulmakuntia tarvittaessa. Juho Nätynki puolestaan on monipuolinen pelimies, joka voi pelata joko tukimiehenä tai takakentällä. Ei siis sen suurempaa aihetta kriisin rakentamiseen.

Tokihan tässä on nyt taas käyty enemmän läpi tätä Crocodilesin osastoa, mutta löytyy sieltä Roostersinkin takakentältä ihan pelimiehiä. Niin kuin nyt vaikkapa Pekka Rantala. Ai niin, mutta Pekkahan onkin entinen rokotiili. No, se selittääkin jo paljon. Toisaalta yksi "Leathal Weapon" -osaston pelimiehistä löytyy sieltä myös, eli Curtis Slater ja peräti toinenkin, eli kahteen suuntaan tarvittaessa pelaava Bernard Luster. Kuten tuli taas todistettua, niin ei Roostersista miltään osa-alueelta oikein heikkoja lenkkejä löydy. Harmi.

bowlbound56-nätynki 
bowlbound45-koivumäki-jp 
bowlbound23-lester
 
bowlbound43-koivumäki-juhani 

Laitahyökkääjien esiinmarssi
Tämä kausi on ollut Crocodilesin osalta melkoinen laitahyökkääjien esiinmarssi. Jo kolmatta kauttaan Crocodilesia eudstava Spencer Cutlan taisi voittaa sarjan pistepörssin, jota luonnollisesti edesauttoi se, että mies myös potkii pisteitä. Waleslaisen kaveri, Timothy Thomas puolestaan pelaa nyt toista kauttaan Seinäjoella ja nousi sarjan ykköslaitahyökkääjäksi tällä kaudella kauhottuaan kiinni 12 touchdownia. Jaardeissa hän oli kakkonen Butchersin nuoren Mikko Seppä'sen jälkeen. eroa kaksikolla oli neljä jaardia Thomasin saldon oltua 1010 ja Seppäsen 1014.

Kun listaa täydennetään monipuolisella Niko Lesterillä ja saksalaisella André Feuerherdtillä on paketti todella erinomainen. Feuerherdt on pitkänä ja atleettisena urheilijana erilainen laitahyökkääjä kuin kolem muuta, joiden valttina on huikea nopeus.

Monien mielestä tämä kvartetti on liigan paras laitahyökkääjäkombinaatio, mutta antaa tekojen puhua puolestaan.

Roostersilla on myös todella loistavat laitahyökkääjät. Jo aiemmin mainittu Bernard Luster, joukkueen ykköskohde Kimi Linnainmaa, Alexander Wasiljweff ja Antti Miettinen, sekä potkaisija Onni Juvonen osaavt todellakin napsia koppeja.

Erikoisjoukkueet ovat erityisiä
Tämä osa-alue on toinen sellainen linjapelaamisen ohella, jota usein ylenkatsotaan. Ja se, jos mikä, on turhaa ja hölmöä. Spessut saattavat nimittäin olla se ryhmä, joka voi joko voittaa tai hävitä ottelun joukkueelleen.

Lähdetäänpä liikkeelle siitä, että Roostersin ns. coverage-tiimi on huikea. Se ryhmä on vain niin järkyttävän erinomainen pysäyttäessään vastustajan palauttajan niin aloitus- kuin lentopotkuissakin, että lähtökohdat ovat kenttäasetelmien muodossa näin ollen loistavat punakoneelle.

Crocodilesin palauttajia lienevät ensisijaisesti Steven Strother ja Niko Lester, joten ei heitäkään nyt varmasti kannata isommin aliarvioida. Molemmat kun ovat ihan kohtuullisen vikkeliä poikia. On siellä toki nähty myös Timothy Thomas ja Spencer Cutlankin.

Toisaalta sitten tullaan siihen, että jos potkaisija on saanut valmentajaltaan ohjeet väistellä palauttajia, saattaa pallo painua joko sivurajasta yli tai ns. toisessa linjassa olevalle kaverille, joka pääsee silloin palauttamaan sitä hyvästä kohtaa kenttää. Tällöin päästään usein lähelle puolta kenttää. Crocodilesin kakkoslinjassa puolestaan on nähty mm. Juhani Koivumäkeä ja Jaska Väristä, joilla kummallakin on jalkoja ja käsiä tarpeeksi tähän hommaan.

Crocodilesilla potkuhommat ovat olleet tällä kaudella kolmen miehen heiniä. Aloituspotkuja ovat potkineet André Feuerherdt, Tomi Natri ja onpa tainnut Spencer Cutlankin käydä kengittämässä nahkasoikiota taivaalle. Feuerherdtillä riittää jalkaa toimittaa aloituspotku päädystä ulos, Natri puolestaan osaa laittaa näitä määrämittaisia todella tarkasti ja Cutlanin jalasta lähtevät etenkin lentopotkut 20 jaardin sisälle melkoisen muakavasti.

Niin Natri kuin Cutlankin ovat myös potkineet sekä lisäpisteitä, että kenttämaaleja tällä kaudella. Varsinkin Cutlanin potkut niin Turussa kuin Velodromillakin ovat osoittaneet, että jalka ja pää toimivat tiukassakin tilanteessa jopa yli 40 jaardista.

Jätetään valmentajille nyt tällä kertaa oikeus valita potkaisija oman makunsa mukaisesti.

Roostersin potkuhommista vastaa Onni Juvonen, jolla ei Seinäjoella ihan paras päivänsä ollut, mutta sehän on jo menneen suven lumia.

Mitäs muuta?
Sen verran nyt ainakin, että Sonera Stadiumin liepeillä on taas mukavaa menoa tarjolla Crocodilesin näyttävän Vihree Iskee -bussin kupeessa. On aivan hyvin mahdollista, että rock soi ja siivet käristyvät hyvässä seurassa tailgatingin aikaan.

Seinäjoelta lähtee syrjä-Suomeen ainakin kolme bussia kuten viime syksynäkin. Paikalle saapuu porukkaa myös monin eri matkustusvälinein (tuo kuuluisa elokuvahva on Trains, Planes and Automibiles, tai jotain sinne päin). Vihreää sävyä tunnustavat majoittuvat ottelun ajaksi Sonera Stadiumin pääkatsomoon huutamaan sen verran lujaa, että äänentoistoa ei välttämättä ottelussa edes tarvita. Toisaalta, siellähän kääntävät sitten nuppeja kaakkoon vedellen taas Roostersin matsimusiikit läpi, kuten viime vuonnakin. Ei taida paljon pohjalaisia häiritä, sillä kyllä se Klamydiakin
kajahtaa ämyreistä lauantaina.

Tuonne tailgate-bileisiin ovat kaikki lämpimästi tervetulleita. Muksuille on tarjolla yhteistyökumppanimme Investiumin ilmapalloja, joista kiitos lankeaa vuoden 2001 mestarille, Sami Sillgrenille ja on siellä jotain muutakin pientä giveawaytä tyrkyllä :-)

Myös fanituotemyyntiä on bussin kupeessa jälleen ja sehän on varmaa, että kentälle mentäessä Crocodiina on pentuineen ja Wild Life Dancersin kanssa viihdyttämässä yleisöä.

Jos nyt niin onnettomasti käy, että paikan päälle ei ole mahdollisuutta matkustaa, niin melko varmasti Crocodile Bar löytyy Sokos Hotel Lakeuden Bar Wilsonista kuten niin usein aikaisemminkin kun Vaahteraliigaa on katseltu telkkareista ja screeniltä. Matsi alkaa siis klo 18.30, mutta fiilistelyt telkkarissa Nelonen Prolla ja Ruutu+ -palvelussa jo klo 18.00.

Toivottavasti matsista tulee hieno huipennus jenkkifutiskaudelle 2016.

Vaahteramaljat
xx.xx.1980 I Poli v MAJS 12-0 Velodromi
xx.xx.1981 II MAJS v ECG 30-24 Velodromi
xx.xx.1982 III Roosters v MAJS 22-3 Velodromi
xx.xx.1983 IV Roosters v Poli 28-17 Pallokenttä
xx.xx.1984 V ECG v Trojans 45-7 Pallokenttä
xx.xx.1985 VI TAFT v Poli 32-29 Pallokenttä
31.08.1986 VII FT Scotch v Roosters 21-31 Pallokenttä
xx.xx.1987 VIII Roosters v Trojans 14-7 Pallokenttä
xx.xx.1988 IX Roosters v Colts 23-21 Pallokenttä
xx.xx.1989 X ECG v Colts 0-3 Pallokenttä
xx.xx.1990 XI Rocks v Roosters 9-21 Pallokenttä
xx.xx.1991 XII ECG v Roosters 17-14 Olympiastadion
xx.xx.1992 XIII ECG v Trojans 34-14 Pallokenttä
xx.xx.1993 XIV ECG v Trojans 23-20 Pallokenttä
xx.xx.1994 XV ECG v Trojans 24-7 Pallokenttä
xx.xx.1995 XVI Roosters v ECG 36-14 Pallokenttä
01.09.1996 XVII ECG v Roosters 22-23 Pallokenttä
xx.xx.1997 XVIII Roosters v Butchers 36-0 Pallokenttä
05.09.1998 XIX Trojans v Roosters 26-42 Pallokenttä
28.08.1999 XX Roosters v Trojans 35-14 Pallokenttä
03.09.2000 XXI Roosters v Crocodiles 25-17 Velodromi
01.09.2001 XXII Roosters v Crocodiles 13-15 Velodromi
31.08.2002 XXIII Roosters v Trojans 44-20 Velodromi
30.08.2003 XXIV Roosters v Trojans 16-21 Velodromi
04.09.2004 XXV Trojans v Roosters 28-49 Velodromi
10.09.2005 XXVI Crocodiles v Butchers 7-17 Finnair Stadium
16.09.2006 XXVII Butchers v Wolverines 41-22 Finnair Stadium
08.09.2007 XXVIII Butchers v Crocodiles 15-14 Finnair Stadium
13.09.2008 XXIX Butchers v Roosters 47-41 ja Finnair Stadium
29.08.2009 XXX Butchers v Roosters 47-16 ISS Stadion
04.09.2010 XXXI Crocodiles v Butchers 17-30 ISS Stadion
20.08.2011 XXXII Crocodiles v Wolverines 27-30 Sonera Stadium
25.08.2012 XXXIII Wolverines v Roosters 17-20 Sonera Stadium
31.08.2013 XXXIV Roosters v Wolverines 52-31 Sonera Stadium
13.09.2014 XXXV Roosters v Trojans 21-7 Sonera Stadium
12.09.2015 XXXVI Crocodiles v Roosters 31-45 Sonera Stadium

Tsekkaa myös Crocodilesin Yritysklubi

Muistathan että sanomalla Crocodiles tiskillä niin autokatsastus 49€ Seinäjoen autokatsastuksessa ja jälkitarkastus tottakai ilmainen. www.seinajoenautokatsastus.fi


Takaisin uutisiin


  • mainos__05
  • mainos__07
  • mainos__06
  • plu
  • mustajarvenliikenne
  • eepee
  • amarillo
  • abc
  • joupiska
  • epkk
  • se
  • pop
  • orat
  • marttilankortteeri
  • komiakaupunkiseutu
  • tuoretie
  • tms

 

  • tt-2
  • Eevia main logo circle
  • sponssibox

 

  •                                  Investium_2016_vaaka_RGB300
  • Investium_2016_vaaka_RGB300
  • Eevia main logo circle